Kerttu (Hobbit-Dolls Showtime) syntyi vuonna 2008, syntymäpaikasta ei löydy merkintöjä, mahdollisesti hän näki päivänvalon Nurmijärvellä. Hän ei tullut toimeen perheen muiden kotieläinten kanssa ja toivoi uutta kotia. Kerttu oli enemmän yksilöpelaaja kuin joukkueen jäsen. Telinevoimistelija eikä pesäpalloilija. Hän halusi kaikkien jakamattoman huomion.
Tapasin Kertun ensimmäisen kerran 18. huhtikuuta 2010, jolloin hän muutti kotiini, josta tuli silloin hänenkin kotinsa. Minua tarvittiin hankkimaan ruokaa, siivoamaan ja muutenkin palvelemaan häntä eri tavoin. Jos Kerttua patisti viemään roskat, hän röyhisti rintaansa ja muistutti olevansa kuitenkin Hobbit-Dolls Showtime ja rotukissa, eikä mikään navettakissa.
Alkuun Kerttu piileskeli sängyn alla, mutta jo pian hän ryhtyi valtaamaan pehmeämpiä nukkuma- ja näköalapaikkoja. Taistelimme sohvasta tai lähinnä sen pohjoisnurkasta.
Kertulle ei siunaantunut lapsia ja hän säilyttikin nuoruuden mittansa koko elämänsä ajan. Ehkä hänellä oli jotain rakkausjuttuja, mutta niistä hän vaikeni hienotunteisesti. Kerttu kertoi ylpeänä mahtuvansa edelleen samoihin vaatteisiin kuin nuoruusvuosinaan. Hän ei ymmärtänyt, että paino oli asia, josta ei ollut sopivaa keskustella.
Kerttu piti ulkoilmaa myrkyllisenä ja vältteli sitä viimeiseen asti. Hän uskoi sen olevan terveydelle vaarallista ja vanhentavan ennenaikaisesti. Mökkioloissa hänen mieliharrastuksensa oli kärpästen pyydystäminen. Sisätiloissa tietysti. Kun kotiinlähdön aika tuli hän piiloutui vuodevaatelaatikkoon.
Kun kotiin tuli vieraita, Kerttu oli aina heitä vastassa paitsi nyt ihan viime aikoina. Kerttu piti kaikenlaisesta kosmetiikasta. Häntä ei voinut päästää kylpyhuoneeseen, sillä hän nuoli kaikki kosmetiikkapakkaukset ja pesuainepurtilot. Jos rasvasi itsensä, oli pukeuduttava kiireesti.
Nuoruusvuosinaan Kerttu pelkäsi imuria, myöhemmin hän nautti turkkinsa imuroinnista. Takapuolen peseminen oli Kertulle kauhistus. Kertun naukuminen kuulosti joidenkin mielestä lampaan määkimiseltä.
Hobbit-Dolls Showtime alias Kerttu teki pitkän ja kunniakkaan uran sohvan raapimisessa. Itse asiassa hän ehti uransa aikana tuhota kahden sohvan verhoilut.
Kertun loppu oli kaunis ja rauhallinen, sillä hän sai eutanasian.
Kerttu oli Kerttu. Kerttu oli myös Kyllikki romaanissani Ei saa mennä ulos saunaiholla. Jotenkin olen varma, että Kerttu kolisteli viime yönä olohuoneessa ja tassuttelee kohta tuosta läppärin ylitse ja näppäimistöön tarttuu pari vaaleaan pehmeää kissan karvaa.
