torstai 18. tammikuuta 2024

Kerttu 16.10.2008-17.1.2024

Kerttu (Hobbit-Dolls Showtime) syntyi vuonna 2008, syntymäpaikasta ei löydy merkintöjä, mahdollisesti hän näki päivänvalon Nurmijärvellä. Hän ei tullut toimeen perheen muiden kotieläinten kanssa ja toivoi uutta kotia. Kerttu oli enemmän yksilöpelaaja kuin joukkueen jäsen. Telinevoimistelija eikä pesäpalloilija. Hän halusi kaikkien jakamattoman huomion.

Tapasin Kertun ensimmäisen kerran 18. huhtikuuta 2010, jolloin hän muutti kotiini, josta tuli silloin hänenkin kotinsa. Minua tarvittiin hankkimaan ruokaa, siivoamaan ja muutenkin palvelemaan häntä eri tavoin. Jos Kerttua patisti viemään roskat, hän röyhisti rintaansa ja muistutti olevansa kuitenkin Hobbit-Dolls Showtime ja rotukissa, eikä mikään navettakissa. 

Alkuun Kerttu piileskeli sängyn alla, mutta jo pian hän ryhtyi valtaamaan pehmeämpiä nukkuma- ja näköalapaikkoja. Taistelimme sohvasta tai lähinnä sen pohjoisnurkasta.

Kertulle ei siunaantunut lapsia ja hän säilyttikin nuoruuden mittansa koko elämänsä ajan. Ehkä hänellä oli jotain rakkausjuttuja, mutta niistä hän vaikeni hienotunteisesti. Kerttu kertoi ylpeänä mahtuvansa edelleen samoihin vaatteisiin kuin nuoruusvuosinaan.  Hän ei ymmärtänyt, että paino oli asia, josta ei ollut sopivaa keskustella.

Kerttu piti ulkoilmaa myrkyllisenä ja vältteli sitä viimeiseen asti. Hän uskoi sen olevan terveydelle vaarallista ja vanhentavan ennenaikaisesti. Mökkioloissa hänen mieliharrastuksensa oli kärpästen pyydystäminen. Sisätiloissa tietysti. Kun kotiinlähdön aika tuli hän piiloutui vuodevaatelaatikkoon.  

Kun kotiin tuli vieraita, Kerttu oli aina heitä vastassa paitsi nyt ihan viime aikoina. Kerttu piti kaikenlaisesta kosmetiikasta. Häntä ei voinut päästää kylpyhuoneeseen, sillä hän nuoli kaikki kosmetiikkapakkaukset ja pesuainepurtilot. Jos rasvasi itsensä, oli pukeuduttava kiireesti. 

Nuoruusvuosinaan Kerttu pelkäsi imuria, myöhemmin hän nautti turkkinsa imuroinnista. Takapuolen peseminen oli Kertulle kauhistus. Kertun naukuminen kuulosti joidenkin mielestä lampaan määkimiseltä.

Hobbit-Dolls Showtime alias Kerttu teki pitkän ja kunniakkaan uran sohvan raapimisessa.  Itse asiassa hän ehti uransa aikana tuhota kahden sohvan verhoilut.

Kertun loppu oli kaunis ja rauhallinen, sillä hän sai eutanasian. 

Kerttu oli Kerttu. Kerttu oli myös Kyllikki romaanissani Ei saa mennä ulos saunaiholla. Jotenkin olen varma, että Kerttu kolisteli viime yönä olohuoneessa ja tassuttelee kohta tuosta läppärin ylitse ja näppäimistöön tarttuu pari vaaleaan pehmeää kissan karvaa.

21 kommenttia:

iikkoo kirjoitti...

Osanottoni Kertun poismenon johdosta

Sofia kirjoitti...

Kerttu 💔❤️

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Kiitokset osanotosta. Ja sydämistä.

Leena Laurila kirjoitti...

Vaikuttaa, että olit henkisesti valmis tähän muutokseen. On se vaan niin surullista kuitenkin, en voinut olla liikuttumatta. Osanotto täältäkin!

Pöllö kirjoitti...

Naapurin Kapu piirsi kuudennella varpaallaan sydämen Kertun muistoksi tontin rajalle - hyvää matkaa Kertulle ja osanotto sinulle 🧡

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Kerttuhan oli kovin terve, kunnes ihan viimeisenä vuonna kunto alkoi hiljalleen huonontua, liikkuminen kävi kehnoksi ja hengitys alkoi rohista. Eläinlääkäri sanoi, että jos asiaa haluaisi selvittää tarvittaisiin kuvauksia ja verikokeita. Mihin ne sitten olisivat johtaneet, kun Kerttu oli jo iäkäs. Olin jo valmistunut siihen, että palaan kotiin ilman kissaa. Meinasin ostaa edellisenä päivänä kissanhiekkaa, mutta päätin, että odotan siihen asti kunhan olen käyttänyt lääkärissä. Silittelin Kerttua kun loppu tuli.

Kikka L. kirjoitti...

Voi Kerttu!
Minulla on koira, enää vain yksi ja ikää on, vaikka joskus kuvittelee olevansa pentu. Kun ottaa lemmikin, päättää, että jöötä pidetään ja lemmikki ei määrää eikä sanele perheen tekemisiä. Muka.
Kyllä juuri näin on tapahtunut, että muissa joustetaan, että koiran aikataulu ei rakoile.Nukutaan kippurassa, että lemmikki saa tilansa vuoteessa.

Kyllikki oli kirjan ehdoton herkku, upeasti itsensä toi esiin!

Eron hetkellä ainakin tietää antaneensa kaikkensa lemmikille, enempää ei olisi pystynyt. Kertulle kepeät tassuttelut Sateenkaarisillalla!

Marjatta Mentula kirjoitti...

Kaunis nekrologi ihanalle Kertulle, jonka ikuistit ikimuistoisesti myös esikoisteokseesi. Siinä Kerttu säilyy, kuten myös blogikirjoituksissasi.
Otan osaa.

Anonyymi kirjoitti...

Otan osaa.

joonasn kirjoitti...

Osanottoni!

Saint Peppone - Järkkyneen mielen luostari 2,0 kirjoitti...

Osanottoni Kertun poismenon johdosta. Se on aina raskasta kun todellinen ystävä jättää tämän elämän ja siirtyy sinne jonnekin mistä meillä ei ole tietoa.
Omalta kohdaltani olen surrut enemmän omien koirieni poismenoa kuin esimerkiksi sukulaisten sillä karvakasat ovat rehellisiä, pyyteettömiä ystäviä jollaisia meidän ihmistenkin tulisi olla.

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Suuret kiitokset kaikille myötätunnosta.

anumorchy kirjoitti...

Osanottoni!!

Anonyymi kirjoitti...

Otan osaa.

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Kiitos, kiitos.

kastepilvi.blogspot.com kirjoitti...

Meillä oli silkkiterrieri, joka sairastui sokeritautiin, eli 11 ja puoli vuotta,. se on surullista. meillä nyt uusi koira jo 6 vuotias. Osanotto teille ja jaksamista!

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Kiitos!

bert kirjoitti...

Loppumattomia kosmetiikkapurtiloita Kertulle ja osanottoni eläinystävän menetyksestä.

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Kiitos!

Anonyymi kirjoitti...

Kertusta on ollut meille lukijoille paljon iloa. Osanottoni!
Ict-ukkelin sisko

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Kertusta on ollut monelle iloa!