Olen kärsinyt kirjan julkaisun jälkeisestä alakulosta. Kukaan ei ole nostanut lippua salkoon Kuuran ja karkailevan isomummon kunniaksi. Lehdet eivät ole kinunneet haastatteluja, eikä minua ole pyydetty televisioon esiintymään. Elämä on jatkanut vakaata kulkuaan (siitä pitäisi olla iloinen).
Vierailin Luviallla. Etsimme ja löysimme sieniä, saunoimme (ihanat luvialaiset lauteet!), uimme meressä ja katsoimme Haluatko miljonääriksi -tietovisaa. Oli leppoisaa.
R harrastaa hajuvesiä ja minäkin haluaisin ryhtyä naiseksi, joka tuoksuu mandariinilta, pionilta, gardenialta, tuberoosalta, kielolta, bergamontilta, greipiltä... Kävin Stokkalla haistelemassa parfyymeja ja laitoin R:lle ehdotuksen eräästä tuoksusta. Hän sanoi käyttävänsä kyseistä valmistetta siivouspäivinä.
Tässä R:n ehdotus hajuvedekseni (jonka julkaisen tietenkin ilman lupaa): Päivätuoksuksi
jotakin rentoa, mutta kuitenkin ”koossa pysyvää”, tiedostavaa....... Illaksi lämmintä, jossa olisi jotakin twistiä.
Ei mitään vaatimatonta kuitenkaan. Pidän tuosta viimeisestä lauseesta.
S sanoi, että sitruunainen tuoksu pudottaa naisen iästä kymmenen vuotta.
Suomessa ollaan varovaisia tuoksujen suhteen. Muualla maailmassa kaikki lemuaa: pesuaineet, vessapaperi ja ohikulkijat. Haluaisin tuoksun, jonka lähinnä aavistaa. Hajuvesikeskustelu käynnistyi vetiveristä, joka on eteerinen öljy (en ole koskaan kuullutkaan). Vetiveriä käytetään erityisesti miesten haju- ja partavesissä.
