Joulukalenterin 14. luukusta paljastuu mukillinen perinteistä glögiä.
Join eilen kauden ensimmäisen glögimukilliseni. Mukin pohjalle jäi tahmainen kerros rusinoita. Manteleita ei juomassa ollut.
Tein taatelikakun. En uskaltanut tehdä vegaanista kakkua, sillä pelkäsin, ettei se olisi yhtä herkullinen kuin perinteinen versio. En rohjennut ottaa riskiä.
Kaikki perinteisyydellä myydyt elintarvikkeet sisältävät runsaasti eläinrasvoja. Tulee mieleen lapsuus, jolloin ikäpolveni verisuonia voideltiin maitorasvalla. "Perinteisiin" elintarvikkeisiin liitetään edelleen myönteisiä mielikuvia.
Porkkanapussissa luki Perinteisiä porkkanoita. Minkälaisia olisivat modernit porkkanat?
Taatelikakun jälkeen palaan ruotuun ja jätän eläinrasvat.
Törmäsin kaupungilla kaveriin, jonka kukkia kävin hiljattain kastelemassa. Hän tuli vastaan tyttärensä kanssa ja esitteli minut henkilönä, joka luuli hänen designlamppuaan jakkaraksi ja istui sen päälle. Jos joku ei ole kuullut tästä episodista, siitä voi lukea aiemmista teksteistä. Vakuutusyhtiö on luvannut korvata vahingon, omavastuuosuus meni minun piikkiini.
Tämän päivän Hesarissa oli hyvä juttu netistä tilattujen ja nettikauppaan palautettujen vaatteiden pitkästä ja raskaasta matkasta. Toimittaja oli piilottanut palautettaviin tuotteisiin seurantalaitteen.
Jotkut ihmiset tilaavat vaatteista useita kokoja ja värejä, sillä tuotteiden palauttamisesta on tehty helppoa. Ekologisesti katsoen se on järjetöntä. Amazon myy kuulemma palautettuja paketteja halpaan hintaan, tosin et voi tietää sisältääkö paketti kännykän vai selän raaputtimen.
Kuvallani todistan, että aurinko on vilahtanut tässäkin kuussa.
