Kuntosaliryhmässä ohjaajamme sanoi "Laitanko tankoon valmiiksi painot, jos haluat tehdä maastavetoja". Minusta tuntui, että hän sekotti minut johonkin toiseen. Kiitin avusta. Hän neuvoi oikean tekniikan.
Olen hyvä ja kiltti oppilas jopa kuntosaliryhmässä. Mielistelen auktoriteetteja. Koulussa fysiikan tunnilla pääni meni kerran sekaisin ja metelöin toisen oppilaan kanssa, jolloin opettaja sanoi "Sinäkin Brutukseni." Palasin heti ruotuun.
Haluaisin kertoa olleeni vilkas ja rohkea, vaikka olin ujo ja tottelevainen. Niillä ominaisuuksilla ei kehuskella.
Julkaisen taas kerran runokurssilla muutamassa minuutissa kirjoittamani runon. Tai ehkä se on runo. Sain kutsun tilaisuuteen, jossa eräs lääkärikollega piti esitelmän aiheesta hallintohimmeli. En mennyt sinne.
Hallintohimmelistä mieleeni tulvahti joulu. Tiesittekö, että himmeli tulee Germaanisten kielten sanasta Himmel (taivas)? Päätän olla häpeämättä tekstiä. Eihän tässä ole mitään järkeä, mutta missä sitten on.
Viimevuotinen hallintohimmeli keinuu keittiön katossa.
Ikkunoista vetää ja on kylmä.
Olemme Hallinnon kanssa kahdestaan kotona.
Silitän Hallinnon selkää ja Hallinto nuolee kättäni.
Sillä on karhea kieli, eikä se yleensä pure.
Hallintohimmeli on askarreltu jänteistä, vanhoista lomakkeista ja väsymyksestä.
Revin hallintohimmelin katosta ja syömme sen hyvällä ruokahalulla.
Jälkeenpäin haukumme yhdessä ohikulkijoita.
