Ensi viikko on kesän paras viikko, sillä Tampereen teatterikesä alkaa ja tämä blogi muuttuu teatteriblogiksi. Olen noutanut päivittäiset teatterilippuni ja ihaillut niitä.
Tervetuloa teatteriblogin lukijaksi!
Ehkä Tampereella on muitakin tapahtumia, sillä hotellihuone maksaa kuulemma ensi viikolla noin kolmesataa euroa/ yö. Ravintola, johon olisimme halunneet mennä syömään, oli täyteen varattu. Lähdemme siis Pispalaan pitseriaan.
Näin Kuninkaankadulla lokin poikasen, joka oli sotkeutunut johonkin mustaan lankaan. Lanka ympäröi linnun molempia nilkkoja ja yhdisti sen jalat. Lokin askel oli lyhyt ja se huusi hädissään. Emo tiiraili tuikeana tilannetta viereiseltä katokselta. Eräs nainen kertoi soittaneensa hätäkeskukseen. Joku tulisi kuulemma auttamaan, ehkä poliisi. Emo antoi meidän seistä kunnioittavan etäisyyden päässä poikasesta. Mietin lokkipoloista vielä nukkumaan mennessäni.
Ostin olohuoneeseeni käytetyn maton Wanhasta Wiljamista. Olohuoneen matossa oli Kertun kynsien jättämiä jälkiä ja poispestyjä kissanoksennuksia. Villamatto tuntuu jalkapohjissa pehmeältä kuin nurmikko. Toivon, että maton entinen omistaja on hengissä, eikä luopumisen syynä ole sairaus, kuolema tai joku muu ikävä tapaus. Parhaassa tapauksessa maton omistaja on rakastunut ja muuttanut yhteen jonkun sellaisen kanssa, jolla on jopa liikaa mattoja.
Imuroin sohvatyynyjen aluset ja löysin kasan silmukkamerkkejä, neulan, puisen viivottimen, hammastikkuja, karkkipaperin ja pähkinöitä.
