Luin Facesta ketjun, jossa käsiteltiin sukupolvelta toiselle siirtyviä kummallisia sanontoja. Jonoon kertyi mm. seuraavaa "Tää oli kyllä enemmän kuin viisi jänistä", joka kuulemma tarkoittaa enemmän kuin odotettiin. Entäs "Hori persettäs, mutta se karhu oli melkoinen mörkö". Tätä ei selitetty sen tarkemmin. Myös "Ranttu suutari söi Kestilästä lampaan" jäi minulle arvoitukseksi.
Ex-mieheni kuvasi usein alkoholin nauttimisen iloa pessimistisellä lauseella "Sama kuin löisi kumivasaralla päähän". Oivallus tuli ikävä kyllä yleensä vasta krapulassa. Ajatus oli varastettu toimittaja Jorma Rotkon Hesarissa julkaistuista pakinoista, jotka hän kirjoitti asuessaan perheineen Velkuan saarella 80-luvulla. Wikipedian mukaan hän kirjoitti Saarelainen -pakinasarjaa peräti kahdeksan vuoden ajan.
Teimme aikoinaan lapsuuden perheeni kanssa automatkoja pohjoiseen ja yövyimme teltassa. Etsimme iltaisin kyllästyttävän pitkään isälle kelpaavaa leirintäaluetta, jolloin äitini totesi "Ei tule mittään, kun ei kuole kettään, sanoi haudankaivaja". Äidilläni on muutenkin pitkä varasto erilaisia sanontoja ja sananlaskuja ja hän myös käyttää niitä ahkerasti, kuten "Itku pitkästä ilosta" tai "Kauneuden vuoksi kannattaa kärsiä". Paljon sellaisiakin, joita en ole muualla kuullut, mutta en nyt sitten tietenkään muista.
Onko teidän suvussanne käytössä vastaavia sanontoja?
