sunnuntai 28. joulukuuta 2008

Suomalaiset, maailman negatiivisin kansa!

Miksi minua ei kutsuttu siihen Suomi brändi komiteaan, kaikenlaisia Jorma Olliloita positiivisine ajatuksineen vain. Sellaiset menestyvät henkilöt pilaavat Suomen maineen. Minusta suomalaisten voimavara on negatiivisuus, sillä on selvitty edelliset lamat ja sillä nytkin selvitään. Tänne ei positiivisuus istu. Ehdotankin Suomen mainoslauseeksi "Suomalaiset, maailman negatiivisin kansa, Suomi maailman viheliäisin loukko!". Jo ryntäisivät turistit tätä ihmettä katsomaan. Mitä oivallista lepoa Suomi tarjoaisikaan amerikkalaisturistille, joka on koko elämänsä hymyillyt poskilihakset kipeinä. Saisi näyttää ikävää ilmettä, eikä tarvitsisi kenellekään selitellä. Monelle ulkomaalaiselle tarjoaisi uuden elämyksen se, ettei missään palvella, ruoat ja kahvit haetaan itse ja ruokailun jälkeen pöytä puhdistetaan itse. Olisihan se noloakin jos joku toinen sen tekisi. Kaupassa ei kukaan ryntää häiritsemään ja hyviä päiviä toivottelemaan. Tällainen ikävä tapa on tosin joihinkin kauppayrityksiin Atlantin takaa levinnyt, mutta ei onneksi kovin laajalle. Negatiivisuus kunniaan!

Alennusjouluenkeli

Löysin kaikille mummoille ja papoille hoitopaikat, ei tarvinnut ottaa ketään kotiin yöksi. Pääsin kotiin kuuden aikaan ja söin loput Joulun suklaarasiasta.

Katsoin eilen ikiromattisen elokuvan Englantilainen potilas, näin sen ainakin kolmatta kertaa. Söin palan sinihomejuustoa ja keksejä (suklaa loppui). Aamulla kävin kuuliaisesti hoitamassa terveyttäni rasvanpolttojumpassa, epäilen, ettei Joulun rasvamäärä kuitenkaan vielä palanut. Lääketiede tuntee munuaisensiirron ja jopa sydämen siirron. Voitaisiinko rasvaa siirtää jollekin anorektiselle henkilölle, voisin heti mennä siirtojonoon. Pidin pitkään lompakossani elintensiirtokorttia kunnes ex-mieheni totesi "mikähän elin sinulta vielä kelpaa".

Jouduin eilen alennusmyyntipsykoosiin. Ostin joulukoristeita alennuksella, nyt laittomassa joulukukka-asetelmassani kököttää Aarikan jouluenkeli. Ostin paksun pitkän toppatakin ja odottelen, että ne kovat pakkaset tulisivat. Ostin pojalleni paidan, hukkasin pussin ostohuumassani.

torstai 25. joulukuuta 2008

Joulunaaton sinkkuristeily

Menin junalla joulunviettoon. tyttäreni sanoi, että junan ravintolavaunussa aina tutustuu ihmisiin. Menin sinne kahville. Kukaan ei puhunut minulle. Jouluaattoaamuna ikäiseni siistin näköiset naisihmiset kiskoivat hilpeinä lonkeroa. Olivat menossa sinkkuristeilylle.

Nautin Jouluna sellaisen suolamäärän, että korvissani korkea verenpaine suhisee. Vein siskolle tuliaiseksi gourmet sormisuolaa, sitruunalla maustettua, sitä sitten ripottelimme suolakalojen ja perunalootien päälle. Ratisee kivasti hampaissa.

Tulin tänään junalla Tampereelle, junassa oli lisäkseni muutama opiskelija raahaten silityslautaa yms. ns. hyötylahjaa. Söin surkeana suklaata isosta lahjarasiasta. Huomenna pääsee taas töihin, iltarukouksessani pyydän, että löydän kaikille jatkohoitopaikan.

keskiviikko 24. joulukuuta 2008

Noloa Joulua!


Yllä oleva kuva tuli ensimmäisenä Googlesta hakusanalla joulu. Lapsena riitely piti lopettaa joulurauhan julistamiseen. Ei se siihen loppunut. Isäni on jouluintoilija. Joulukuusen valitseminen on tarkkaa puuhaa. Joskus kuusessa ei ollut hänen mielestään tarpeeksi oksia. Ei muuta kuin poraamaan runkoon reikiä, johon istutettiin lisäoksia. Jouluksi ostettiin aikakausilehtiä, isä laittoi lehdet lahjapaketteihin. Jouluna ostettiin kokonainen laatikollinen omenoita ja lisäksi mandariineja. Lipeäkala kuuluu vanhempieni luona edelleen joulupöytään. Eräs tuttuni kertoi, että hän lakkasi uskomasta joulupukkiin kun naamarin silmänreistä alkoi valua oksennusta. Epäilen, että kyseessä on urbaanilegenda. Noloa Joulua kaikille!

maanantai 22. joulukuuta 2008

Not for you madam

Käytän vaatekokoa M. Thaimaassa menimme ostoskeskukseen, jossa oli vaatetusliikkeitä. Näin kivan puseron kokoa XL, myyjä puisteli päätään "not for you madam, too small". Viimeisetkin itsetunnon riekaleet katosivat.

Kosmetiitiikkatuotteissa mainostettiin voiteiden ihoa vaalentavia ominaisuuksia. Mutta kun iho sattuu jo olemaan maidonvaalea ja sitten pikkuporsaanpunainen ja tavoitteena on juuri se ihonväri, josta paikalliset pyrkivät eroon.

Kävin kasvohoidossa. Käsittely oli raakaa. Tuntuu kuin kuorinta olisi suoritettu hiekkarannalta haetulla hiekalla. Sen jälkeen naamalle lätkäytettiin puoli kiloa kylmiä pitkulaisia kurkkusuikaleita. Olin varma, että heitän henkeni tukehtumalla kurkkuun. Suun kohdalle oli jätetty pieni hengitysreikä, onneksi sillä muuten en olisi tätä tähän kirjoittamassa.

lauantai 20. joulukuuta 2008

Laiton joulukukka-asetelma

Kävin kukkakaupassa. Siellä oli hieno jouluruusuasetelma, lasiseen maljakkoon oli laitettu sammalta ja päälle istutettu jouluruusu. Minusta se oli kaunis ja halusin samanlaisen. Minulla on halpa lasimaljakko, otin muovikassin mukaan ja kävelin Pyynikille, siellä kaivelin polun vierestä puoliksi jäätynyttä sammalta muovikassillisen. Nyt minulla on laiton joulukukka-asetelma. Pyynikki on kuulemma luonnonsuojelualuetta, eikä sieltä saa kaivella sammalta. Kaipa vien sammalet joulun jälkeen takaisin.

Heräsin klo 6.30 ja laitoin joululaulukanavan radiosta pauhaamaan. Naapurissa tuntui eilen illalla olevan kosteat juhlat, varmaan ilahtuvat kun heräävät hartaisiin joululauluihin. Katselen laitonta joulukukka-asetelmaani.