tiistai 31. toukokuuta 2011

Bikinit ja laatukirjallisuus

Kirjoittaminen syntyy siitä, ettei ole mitään tekemistä. Aivot alkavat vaeltaa kiertotietä sen sijaan, että ajatukset pyrkisivät maaliin viivasuoraa asfalttia. Kun tapahtuu monenlaista, josta kenties voisi raapustaa, ei mitään tule mieleen. Siinä oli päivän syvällinen anti. On aika kirjoittaa tärkeämmistä asioista.

Naisen osa on karu, varsinkin kun sitä vertaa miehen elämään mitättömine vaatimuksineen. Naisen on ostettava uimapuku, jos hän halajaa uimaan. Mökkirannassa sitä ei tarvita ja se onkin taivaallinen uintipaikka. Mies menee uimapukukauppaan ja sanoo tarvitsevansa uimahousut, myytä antaa simmarit ja mies maksaa ostoksensa. Myyjä laittaa mustat uimahousut muovipussiin ja ojentaa miehelle. Toimitus on ohi muutamassa minuutissa.

Unohdin bikinini Vierumäelle huoneemme kuivauskaappiin, joten minun oli ostettava uudet, sillä lähden perjantaina Italiaan ja on mahdollista, että siellä voi uida ja todennäköisesti tarvitaan sitä tarkoitusta varten jonkinlainen asustus. Kävimme aikoinaan ex-mieheni kanssa nudistirannalla Kreikassa ja hänen pakaransa paloivat.

Menin uimapukuliikkeeseen, halusin napakan uimapuvun, joka olisi raikkaan värinen. Myyjä kantoi sovituskoppiin parikymmentä erilaista ja erikokoista uimapukua, joista yksi sattui olemaan sopiva. Ostin samassa hurmoksessa bikinit. Mikään ei ole ikävämpää kuin tiukan huonosti luistavan materiaalin kiskominen hikiselle iholle.

Sen jälkeen kävelin kirjakauppaan ostamaan ylioppilaslahjaksi lahjakorttia. Kuljen päivittäin kirpparin ohi, liikkeen ikkunassa on sellofaaniin kiedottuja lahjaesineitä. Ei kiitos. Nuori mies saa valita itse, mutta joutuu pakosta sivistämään itseään, eikä pysty ostamaan lahjarahalla sinisiä enkeleitä kuten minä aikoinaan tein. Ostin siis lahjakortin. Kotona aloin miettiä, oliko lahjan arvo riittävä. Palasin kauppaan ja latasin korttiin 10 euroa lisää. Minun oli tarkoitus lähettää lahja,mutta en tiedä mikä nuoren miehen sukunimi on. Kirjakaupan myyjä yritti tarjota siinä sivussa minulle tarjouspokkareita. Aioin sanoa, että ne olivat huonoja, sanoin sen sijaan kohteliaasti, että minulla on kotona niin monta kirjaa lukematta. Nyt leimauduin sivistymättömäksi kirjallisuutta harrastamattomaksi henkilöksi. Pitää mennä huomenna samaan kauppaan ostamaan laatukirjallisuutta.

Ei kommentteja: