sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Oi maamme

Varhaisnuoruudessani radio-ohjelmat päättyivät puolilta öin isänmaallisesti Maamme lauluun. Samaiseen teokseen Juice lopetti joskus aikoinaan konserttinsa. Mies soitti keikalla Suomen maan muotoista kitaraa.

Jätin koulussa epäisänmaallisesti Ateenalaisten laulusta laulamatta säkeen "nuorukaiselle kuolla kuuluu". Minusta ei kuulunut. Kukaan ei huomannut rohkeaa protestiani.

Eilisissä juhlissa eräs kaverini kertoi,  ettei halunnut rukoilla. Hän kehitteli erilaisia käsien asentoja, jotka eivät pistäisi opettajan silmään, mutta jotka eivät kuitenkaan olisi käsien ristimistä. Hän asetteli välillä kämmenet päällekkäin, toisinaan hän risti sormensa äärimmäisten pikkunivelten kohdalta.

Niihin oikeisiin itsenäisyyspäiväjuhliin osallistuneesta Hanneksesta, 101-vuotiaasta torpparin pojasta on tullut päivässä suuri julkkis. Mies kosi aikoinaan vaimoaan sanoilla "Lähdetkö tekemään leivät jos minä hankin jauhot?" Eilisen illan viimeinen silaus oli tanssi Sofi Oksasen kanssa. Kirjailijattaren päässä oli joku outo hökötys. Ilmeisesti tekele oli hattu, sillä lehdessä mainittiin modistin muotoilleen Oksasen hiuskoristeen.

Minun Koskikeskuksesta satasella ostetulla iltapuvullani ei pääsisi lehtikuviin, ellei tekele repeäisi tai putoaisi päältäni kesken kättelyseremonian.

FB on tarjoillut minulle toistuvasti vanhaa heilaa ystäväksi. Olin vakaasti päätynyt siihen, etten missään nimessä kysy häntä kaverikseni. Eilen illalla jotenkin ihan vahingossa sipaisin kaveripyynnön eetteriin. Muistin asian kun aamulla näin, että hän oli hyväksynyt kutsuni. 

Kaikkea tulee itsenäisyyspäivähuumassa tehtyä. Kaiken lisäksi lupasin järjestää ensi vuonna juhlat luonani.


Ei kommentteja: