tiistai 16. joulukuuta 2014

Räntyt

Sain lahjaksi kirjan nimeltään "Uusi ja välttämätön kokki-kirja maalle ja kaupungille". Alkuperäinen teos julkaistiin vain 120 vuotta sitten.

Tarjoan jatkossa vieraille kokonais-kryyni-soppaa, vihriöitä herneitä muuruutien (moilasten) kera, rääsy sylttyä, pieksettyä pässinlihaa ja kylmettynyttä syltty-kräämiä.

Koska palatte halusta valmistaa kylmettynyttä syltty-kräämiä, joka sattuu olemaan mielijälkiruokani, niin kirjoitan herkun ohjeen tähän:

Neljäsosa kannua sakeata maidon päällistä vispilöidään kovaksi vaahduksi, ja päällimmäinen vaahtu eroitetaan vadille; sitten vispilöidään taas ja vaahtu eroitetaan samaten. Tätä tekoa pitkitetään siksikuin kerma on loppunut. Vaahtuun sekoitetaan sitten eri syltty-lajeja, niinkuin vaaraimia, kirsimarjoja ja mitä vaan halutaan. Sitten pakataan kräämi vormuun, joka asetetaan jäiden päälle jäähtymään, vähän suoloja ympärille. Ennenkuin se pöytään viedään, pistetään vormu kuumaan veteen ja kräämi kaadetaan vadille. 

Kirjasta löytyy sanasto, jos et satu tietämään mikä on biskvidi, jästi, dolma, karotti, kaponen, marjoneesi, maitsa, ostroni tai vaikkapa räntyt.






5 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Kutsua odotellessa. M.

Merja kirjoitti...

Onkohan pieksetty pässinliha kenties sukua tälle niin muodikkaalle nyhtöpossulle - eri elikosta vain?

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Ohuita viipaleita eli liuskoja leikataan reidestä ja pieksetään hyvästi...

Voisin tarjota teille munuais-möykkyjä!

Arttorius kirjoitti...

Liekö jästi hiivaa? Entä syltty-kräämi, kääretorttua? Ymmärtääköhän väki 120 vuoden päästä nykyisyyden cupcake/pulled pork/chiasiemen gojimarja-nimikkeitä.

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Jästi on hiivaa, mutta epäilen, ettei syltty-kräämi ole kääretorttua kun ohjeessa ei puhuta mitään paistamisesta.

Todennäköistä on, että 120 vuoden kuluttua nykykeittokirjat ovat huvittavia.