maanantai 2. marraskuuta 2015

Tuijotan ympyrää

Mitä ympyrän tuijottaminen tekee ihmiselle? Tietojärjestelmäämme tuli jossain vaiheessa radikaali  uudistus: emme ole enää vähään aikaan tuijottaneet tiimalasia vaan pientä siistiä ympyrää, joka elää omaa pientä symmetristä elämäänsä. Onko joku tutkinut asiaa ja huomannut ympyrän katselemisen stressaavan vähemmän kuin tiimalasin toljottamisen? Tiimalasin yhdistää selkeämmin ajan kulumiseen ja elämän rajallisuuteen.

Keskustelimme työpaikan kahvipöydässä tisseistä. Iän mukana rinnat kasvavat (ja kai niille tapahtuu muutakin). Nuori nainen aloittaa sievistä rintaliiveistä, joissa on ohuet olkaimet ja takana yksi hakanen, joilla koristeelliset pitsihepeneet kiinnitetään ja päätyy beigeihin leveäolkaimisiin apuvälineitä muistuttaviin tukiin, jotka suljetaan vähintää neljällä hakasella. Työkaverin poika oli puristellut kaupassa silikonitäytteisiä rintaliivejä ja huutanut "Äiti, tissiliiveissä on jo jonkun tissit!". Jossain tässä välissä ovat liivit, jotka voi avata edestä ja tarjota lapsukaiselle ravitsemusta.

Lähden torstaina pitkälle matkalle. Joudun ikävä kyllä matkustamaan lentäen. Mietin jo valmiiksi vaihtoehtoja: kone putoaa nousun aikana (todennäköisin), se putoaa lentokorkeudestaan ja murskautuu maahan, putoaa mereen (ja hukun), hajoaa kappaleeksi jo ilmassa (ruumiinosani leviävät laajalle alueelle) tai laskeutuminen menee pipariksi.

1 kommentti:

anumorchy kirjoitti...

No ainakin jos lentokone putoaa, yleensa siina kuolee suht nopeaan ja kivuttomasti eika jaa vammaisena kitumaan. Onhan sekin jonkinlainen lohtu. Se vammautuminen minua kylla pelottaa enemman. Hyvaa matkaa!!!