Kävin erään oppilaitoksen kahvilassa ja nainen tiskin takana sanoi "Tykkäsin kovasti uudesta kirjastasi", hän kuulemma tunnisti minut kirjan liepeen pienestä valokuvasta. Olin hyvin mielissäni ja päätin itsekin kehua ihmisiä, mutta olen sen sijaan haukkunut melkein jokaisen. Epäilen kärsiväni myöhästyneestä murrosiästä.
Kun muutin Tampereelle 2007, en ollut koskaan käynyt Hämeenlinnassa, sittemmin olen vieraillut kaupungissa Kariston tapahtumissa ja nyt poikani muutti Hämeenlinnaan. Oikein sievä kaupunki, komea linna, nätit puistot, torilla kaksi jäätelökioskia, kahvila ja alkoholiterassi. Hyvät kirpputorit ja liikenneyhteydet Tampereelle. Jos kirjoitan tähän, etten ole milloinkaan päässyt Kotkaan, niin kohta lamppaan siellä yhtenään.
Isän 90-vuotispäiviä vietetään lauantaina ja tunteet ovat herkässä (sekä hyvässä, että pahassa). Onhan se rankkaa istua junassa rätti naamalla (yhteensä) kuusi tuntia, jotta voi käyskennellä pari tuntia omakotitalon pihalla. Isäni on muuten edelleen hämmästyttävän hyväkuntoinen.
2 kommenttia:
Kehuminen tekee hyvää sekä kehutulle että kehujalle. Opettajan työstä se jäi päälle pitkäksi aikaa, mutta nyt on päässyt unohtumaan "murheitten" alle.
Minä olen tullut kiukkuiseksi ja alakuloiseksi koronan vuoksi. Verenpainekin on noussut tänä harmaana aikana, pitää ehkä lisätä lääkitystä. Päätin juuri lisätä yksinkuntoilua, kun jäin ryhmistä pois. Ystäväni kertoo tulleensa hajamieliseksi. Se pätee minuunkin. Mieli askartelee koko ajan siinä, miten tässä käy.
Hyviä synttäreitä! Sinulla taitaa olla hyvät geenit molemmilta vanhemmilta. Minulla on isän puolelta, mutta äiti tuupertui masiiviseen aivoinfarktiin 36-vuotiaana.
Aika hyvin vanhemmat pärjäävät, siivooja käy. Ostin muuten Hotakaisen kirjan Suomalaisesta (saan sieltä 20 % alennusta sillä Karisto kuuluu nykyään Otava-konserniin). Käytin korttia ensimmäistä kertaa.
Lähetä kommentti