Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat on julkaistu. Yllättäen mukana on kolme pienempää kustantamoa, jotka eivät ole aiemmin listalle yltäneet: oma kustantamoni Karisto (Anne Vuori-Kemilä, Mustaa jäätä), Sammakko (Heikki Kännö, Runoilija) ja Aviador (Ritva Hellsten, Raija).
Otavan onni on Karisto, otsikoi Antti Majander kommenttinsa Hesarissa (Karisto kuuluu nykyään Otava-konserniin).
Hesari julkaisi 4.11 artikkelin Psykedeelit masennusta vastaan. Kyse on psilosybiinistä, jota löytyy suippomadonlakista (Psilocybe semilanceata), psilosybiiniä on käytetty päihteenä ja laki määrittelee sen huumausaineeksi. Nyt psilosybiinistä on saatu rohkaisevia tuloksia masennuksen hoidossa.
Pari kurssikaveriani teki sienten psilosybiinipitoisuudesta syventäviä opintoja hassusti nauravan farmakologian professorin ohjauksessa. Niin me sitten kerättiin noita pieniä sieniä nurmikentältä yliopiston (silloisen korkeakoulun) läheisyydestä. Jotenkin muistelen, että meillä olisi ollut sienikori mukana, mutta olen varmaan keksinyt korin myöhemmin.
Kun farmakologian professorilta kysyttiin, käyttikö joku noita sieniä huumaustarkoituksiin, hän nauroi persoonalliseen tyyliinsä ja sanoi jotensakin nän: "Eivät ne ainakaan myönnä".
En olisi uskaltanut suippomadonlakkia kokeilla, sillä se "matka" saattaa olla hyvin ahdistava.
En saa millään näitä kahta asiaa psilosybiiniä ja kirjallisuuspalkintoja yhteen nättiin nippuun, saati yhteiseen koriin, mutta ei se mitään.
4 kommenttia:
Ei se mitään. Juuri huomasin, että vaikka olen pahoitellut omankin blogikirjoitukseni kohdalla harhailemistani asiasta toiseen, niin blogikirjoituksiin se tyyli itse asiassa sopii.
Ihan vielä en ole valmis hyväksymään tätä tyyliä yleisesti kirjoissa (joihinkin sopii!), mutta ehkä alan nähdä niissäkin toisin. Vielä pidän harkittua muotoa tärkeänä kirjan ominaisuutena. Luin juuri uudelleen (joskus kauan sitten lukenut ensimmäisen kerran) Raija Siekkisen muotopuhtaan ja äärimmäisen kauniin romaanin SE tapahtui täällä. Voi että se tuntui täydelliseltä monen toisentyyppisen, runsassanaisen ja hiomattoman kirjan lukemisen jälkeen.
Minä toivon, että Aviador voittaa. En tosin tiedä Raija Siekkisestä mitään. Eilen lainasin kirjan, jossa on pari hänen näytelmäänsä.
Tänään en löytänyt sieniä, mutta kissa löysin pensasaitamme juuresta muikunpään. Siis muikunpään. Miten se sinne joutui, emme tiedä, koska kalaruuat syömme valmiina puikkoina. Myöskään muista päänsisäisistä aineihista ei meillä ole tietoa, roskis saa sen niellä, katsotaan millaiselle matkalle roskis mahtaa joutua.
Jossain kilpailussa hiljattain oli valittu jopa omakustanne palkintoehdokkaaksi (mikähän se kilpailu oli, en muista), hyvä että ei katsota kustantamon suuruutta.
Olen lukenut näistä vain Raijan enkä pitänyt sitä kovin tasokkaana. Minusta Raija Siekkinen olisi ansainnut Finlandian aikanaan esim. juuri tuosta Se tapahtui täällä. Yksi novellikirja hänellä oli ehdokkaana, mutta ei saanut palkintoa. Nyt sisaren kirja hänestä on sitten ehdokkaana.
Tommi Kinnusen kirja on minulla ostettuna joululahjaksi, vielä päättämättä kenelle, ja tuon Mustaa jäätä aion ostaa itselleni.
Veikkaan, että Anni Kytömäen Margarita voittaa.
Olikohan se omakustanne Hesarin esikoiskirjapalkintoehdokas, Elsa Töllin runokokoelma Fun Primavera. Elsa Tölli on lavarunouden tärkeitä nimiä. Olen lukenut noista Finlandia-ehdokkaista vain tuon Tommi Kinnusen romaanin. Minä ennustan, että voittaja on Heikki Kännön Runoilija.
Lähetä kommentti