maanantai 6. helmikuuta 2023

Turandot (sisältää juonipaljastuksia)


Liitin jotenkin Puccinin Turandotin miessukupuoleen, mutta kyseessä onkin Turandot -niminen prinsessa. Turandot kuulostaa jotenkin hyvin maskuliiniselta. Kävin katsomassa Turandotin ensimmäistä kertaa. 

Kuolemansairas Puccini ei saanut oopperaa loppuun, vaan sen viimeisteli toinen italialainen säveltäjä Franco Alfano. 

Ooppera tapahtuu käsittääkseni Kiinassa. Prinsessan esiäiti on aikoinaan raiskattu ja tapettu ja prinsessa hautoo kostoa kaikkia miehiä kohtaan. Joku (?) on päättänyt, että aatelismiehet voivat pyrkiä prinsessan puolisoksi vastaamalla oikein kolmeen kysymykseen, jos vastaa väärin, niin menee henki. Älytöntä. 

Turandotin alku oli aika käsittämätön, sillä tekstit puuttuivat. Onneksi ongelma saatiin ratkaistua. 

No sitten komia prinssi Calaf yrittää päästä prinsessan puolisoksi, vaikka ruumiita on tullut jo riittämiin ja ihmiset ymmärrettävästi häntä toppuuttelevat. 

Kysytään kolme melko himmeää kysymystä, joihin mies osaa vastata. Jonkun valan mukaan prinsessan pitäisi nyt ottaa prinssi puolisoksi, mutta tämä ei halua pakottaa naista siihen, vaan sanoo, että prinsessan pitäisi aamuun mennessä selvittää prinssin nimi, jolloin hänen ei tarvitsisikaan antautua miehelle. Prinsessa sanoo, ettei kukaan saa nukkua yöllä vaan nimeä on selviteltävä. Kukaan ei nuku, eli Nessun dorma taitaa olla niitä oopperataiteen suosituimpia aarioita. 

Siinä välissä prinsessa päättää kidututtaa orjatar Liuta saadakseen nimen selville. Liu rakastaa Calafia ja tökkää itseensä tikarin. Sitten tässä on vielä Calafin kuolleeksi luultu isä, joka löytyy. 

Ylättäen prinssi ja prinsessa sitten rakastavat toisiaan ja suutelevat, ruumiit unohdetaan ja ylimaallisen kaunis musiikki soi.

Pistin vähän mutkia suoraksi, sillä ovathan vielä ministerit Pin, Pang ja Pong. 

Kansallisoopperan Turandotin lavastuksena toimivat portaat, joissa ihmiset enimmäkseen seisoskelivat. 

Nyt löytynee joku asiantuntija (yleensä löytyy), joka korjaa virheet.

Tämän(kään) oopperan juoni ei ollut kaksinen, teos oli väkivaltainen ja epäjohdonmukainen.  Musiikki oli kuitenkin kaunista, orkesteri hyvä ja laulajat osasivat laulaa. 

Kuva Kansallisooppera Ilkka Saastamoinen

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Japanilaisilla ja kiinalaisilla on ongelmia R:n ja L:n kanssa. Turandot ei ole kiinaa, Tulandot olisi. Nipponin poijjat taas puhuisivat palvelijattaresta Riu. Tämä hyvin yksinkertaistettuna, äänteet ovat tavallaan mutteivat kumminkaan. Ero on kuulemma vaikea asia, eipä suomalaisetkaan erota venäjän tiljoonaa ässää. Kerran mansessa tuli rautakauppaamme ulkomaalainen opiskelija ja halusi ostaa "häkin johon menee hiili", vasta kun selitti juustoa laitettavan häkkin ja "hiilen menevän juuston pelässä" valkeni asia. Hiirenloukkua tarkoitti ja päätyi ostamaan sitten aidon peltisen Teho-loukun. Kiinalainen oli hieman hämmentynyt suomalaisten raakuudesta, että PAM vaan ja hiiri menee poikki.

Turandot on mulla CD:llä ja muistaakseni Areenasta tiedostolla. Sitä oli kiva kuunnella työmatkalla autossa.

ICT-ukkeli

AuvoT kirjoitti...

Siellä Tampereella kun olette, ja käytte junalla Oopperas, niin olisiko se tunnin juna Tampereelle niin iso juttu? Ps mitä on juna Mansen kielel, jusse? Tunnin jusse on aivan älytön. Uusi 10-miljardirata sitä varten? Ja minun verorahoistani! Hyötymättä siitä yhtään mitään. Joidenkin työmatkat tietysti vähän nopeutuisvat, mutta saman saisi aikaan tekemällä "luotivuoro" aamulla nykyradalla, ja toinen työpäivän jälkeen.

Voisitteko ystävällisesti siellä Tampereella sanoa yhteen ääneen, että kiitos olemme tyytyväisiä nykyiseen rataan ja oopperaan (mahd eo parannus). Teitä varmaan kuunneltaisiinkiin toisin kuin meitä täältä korvesta huutelijoita ja somessa raivoavia.

Anonyymi kirjoitti...

Meillä ei hiiliä eikä myyliä tapeta, vaan pyydystetään piennisäkästutkijoidenkin käyttämällä ansalla ja vapautetaan sitten (toivottavasti) tarpeeksi etäälle talosta, etteivät enää osaa takaisin.

Henki siis säilyy, mutta on paljon mahdollista, että olennoille aiheutuu silti stressiä ja pahaa pettymystä, kun kiva, kuiva, lämmin ja jännittävä(?) ympäristö yhtäkkiä vaihtuukin taas tuttuun märkään varvikkoon. Tunnen tästä suurta syyllisyyttä, mutta olen siitä huolimatta sitä mieltä, että suutarit pysykööt lestissään ja jyrsijät talon ulkopuolella.

Anonyymi kirjoitti...

Ehkä on vain ajan kysymys, koska myös korkeakulttuuriväki havahtuu oopperoiden rasistiseen, kolonialistiseen ja eksotisoivaan meininkiin? Elokuvien, iskelmien, sarjakuvien ja (lasten)kirjallisuuden kohdalla näin on jo tapahtunut ja koko joukko teoksia on joko sensuroitu tai julistettu suorastaan pannaan.
Tässä kontekstissa Puccini lienee erityisen pahamaineinen.

Kysymysten esittäminen ja niihin väärin vastanneiden rankaisu on klassinen kansansatujen motiivi; Turandot'n pohjalla ovat vanhat persialaiset tarut. Kreikkalaisen mytologian sfinksi (naispuolinen misandrikko hänkin) kuristi kursailematta kaikki tielleen osuvat tietämättömät.
(tämä oli kommenttini ; ) besserwisser -osuus)

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Onneksi on besserwisser-osuudet, muutenhan homma menisi ihan mahdottomaksi. Useinhan toivomuksiakin saa tehdä nimenomaan kolme. Moni on sitä mieltä, ettei oopperoiden juonilla ole väliä, musiikilla vaan. Pitäisi käydä katsomassa joku nykyooppera.

AuvoT:lle tiedoksi, ettei minulla ole minkäänlaista valtaa junaratojen suhteen ja joudan istua junassa sen reilun puolitoista tuntiakin.

ICT-ukkelille kiitokset R- ja L-kirjainta koskevasta selvennyksestä.

Anonyymi kirjoitti...

L ja R sekoilu on sarjakuvissa ja elokuvissa kuvattu "vinosilmien" viaksi, ne kaikki lässyttää ällää. Eikä asia kerro älykkyydestä mitään. Kiina ja japani on kumminkin kovin erilaisia kieliä - eivätkä sukua toisilleen.

myös L ja K menee sekaisin, nyt en muista mitkä kielet, ihan eurooppalaiset olivat kyseessä. Valkoiset "arjalaiset" asialla kumminkin.

Turandot lie siis farsia tai muuta indo-iraanista, os. arjalaista kieltä.

Mutta mitä kieltä lie päijänne, inari, saimaa, aavasaksa - tai siis mistä kielestä tulevat. Mihin kielikuntaan kuuluvasta, mitä kieltä puhuivat nuorakeraamikot, kampakeraamikot, vasarakirveskansa kuka sitten olikaan suomen alkuperäiskansa. Kansa ja kieli on kadonnut, oliko se ehkä baskin sukua vai kelttiläinen. Emme saa koskaan tietää, vaikka siitä on niin lyhyt aika.

ICT-ukkeli