Jyväskyläläisistä grillikioskeista sai ainakin 80-luvulla ostettua annosta nimeltä Sitä sun tätä. Pahvilootaan kauhottiin ranskalaisia perunoita ja päälle ripoteltiin rasvassa käristettyjä makkaran paloja. Oheen sai kurkkusalaattia, sinappia ja ketsuppia. Tarjoan teille samaa, mutta kirjallisessa muodossa.
Sairastan pitkästä aikaa flunssaa. Olen joutunut jättäytymään pois kuntosaliryhmästä ja jumpasta, tämän päivän vesijumppakin taitaa jäädä väliin. Aamulla oli tarkoitus mennä Ikeaan aamiaiselle ja ostoksille ystävän kanssa, mutta peruimme sen.
Illalla olisi liput Työviksen Pienen hauen pyydystykseen, mutta en uskalla mennä esitykseen, sillä pelkään yskiväni keuhkoni näyttämölle. Olisin istunut eturivissä.
Luultavammin ihmiset luulisivat veristen keuhkojen olevan osa esitystä, sillä onhan lavalla muun muassa peijooneja. Näyttelijät sanoisivat "Oletko huomannut, että autossasi on peijooni?" ja "Oletko huomannut, että tuon eturivin naisen keukot ovat lentäneet näyttämölle?"
Sain Kirjallisuuden edistämissäätiöltä apurahan uuden läppärin hankkimista varten. Kiitän säätiötä! Tunnen itseni oikeaksi kirjailijaksi. Ainakin hetkisen.
Olen katsellut jalkalamppua erään vanhojen tavaroiden myymälän ikkunassa noin kuukauden verran. Eilen sitten päädyin siihen, että se olisi ihana ja kävelin liikkeeseen sitä ostamaan (lamppu ei ollut kallis). Kauppias kertoi, että valaisin myytiin netissä puoli tuntia aiemmin.
Luen Rachel Cuskin esseekokoelmaa Mykkäkoulu (S&S, 2023). Esseet eivät vaadi yltiömäisen laajaa yleissivistystä tai ankaraa googletusta, mutta ovat fiksuja.
Opin, että Englannissa mykkäkoulusta puhuttaessa (kaikki ovat varmasti törmänneet ilmiöön jossain vaiheessa) sanotaan, että ihminen passitetaan Coventryyn. Sillä joka operoi hiljaisuudella on suurempi valta (hän on jotenkin niskan päällä) kuin sillä joka menettää malttinsa ja huutaa.
Tämäkin tuntuu kirjassa todelta ja omalta (lapsuudenperheeni muutti usein):
"Me muutimme usein, ja joka kerta tuntui että lähtösysäyksen antoi ympäristön hioutuminen täydelliseksi, ikään kuin asuminen olisi rakennusprojekti joka oli saatu päätökseen."
Suosittelen Mykkäkoulua. En suosittele mykkäkoulua.
5 kommenttia:
Pikaista paranemista!
Mykkäkoulu on hirveä rankaisemismuoto. Aikuisten kesken se voi olla valtapeliä, jonka molemmmat hallitsevat, mutta lapseen kohdistuva mykkäkoulu on sydämetöntä hylkäämistä.
Minä taidan olla lapsi, koska koen kaiken ohittamisen yhä kauhean surullisena asiana.
Kiitos!
Olen itsekin harrastanut mykkäkoulua, en kyllä muista, että olisin tehnyt sitä lasten suhteen. Voivat olla eri mieltä.
Minä sitäpaitsi tulkitsen välillä mykkäkouluksi senkin, mikä ei sitä ole. Jos vaikka siskot eivät soita vähään aikaan.
Onhan se mykkäkoulu tosi ahdistava. Sitä käytetään myös työelämässä.
Luin tuon Pienen hauen pyydystys kirjan ihan hiljattain ja elätttelen toivetta että pääsisin katsomaan sen.Olihan aika huikea kirja,Peijoinensa ja muun väen kanssa.Olis meilenkiintoista nähdä nämä hahmot näyttämöllä.Huippuna Petra Ahola oletettavasti päätähtenä.
Toivotan pikaista paranemista.
Olen kovin huonosti keksinyt mitään kommentoitavaa, joten täytyy edes välillä vähän tehdä jotain ettei blogienpitäjät masennu.
Niin, masennuksesta tuli mieleen että sehän on varmaan yksi suurimpia syitä itsemurhiin joista joku päivä sitten tällä kanavalla kirjoitettiin. Mielestäni itsemurhaajille pitäisi tehdä selväksi miten paljon se aiheuttaa surua läheisille, niin jättäisivät tekemättä, esim Anna-Leena Härkönen on kirjoittanut.
Itsemurha on niin äärimmäinen teko, että arvelen, että vaikka kuinka tietää mitä murhetta se aiheuttaa, niin se ei välttämättä auta. Auttaisi, jos apua saisi tarpeeksi nopeasti. Itsemurhat ovat vähentyneet Suomessa tasaisesti. 1990 niitä tehtiin yli 1500 ja 2020 enää 717. Miesten osuus oman käden kautta kuolleista on kolme neljäsosaa. Googlasin Tilastokeskuksen sivuilta.
Lähetä kommentti