Näytetään tekstit, joissa on tunniste jouluruno. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste jouluruno. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 13. joulukuuta 2023

Joulukalenteri (13. luukku)

Voi kun tulisi jo joulu! Joulukalenterisuoni alkaa jo ehtyä. 

Kävin eilen Kivessä kuuntelemassa Runoraatia, jota vetää Erkki Kiviniemi ja vakiraatilaisina toimivat Heikki Salo ja Niina Hakalahti. Runot lausuu Erika Magnuson. Mainio tapahtuma.

Vieraana oli tällä kertaa kuvataiteilija ja kirjailija Viggo Wallensköld. Sairaalassa kanyylista käytetään usein nimeä viggo, mietin miksi. Googlaten selvisi, että se on ollut joskus kyseisen tarvikkeen tuotenimi. Viggo on myös pohjoismainen miehen etunimi. Pidän Viggo Wallensköldin maalauksista.  Sellainen olisi kerran ollut taidelainaamossa ja minua harmittaa vieläkin etten ostanut. Nyt olisin sen jo maksanut.

Joulurunoja ei raadille tarjottu. Hyvä niin. Mietin onko hyviä joulurunoja olemassa. Netistä löyhähtää vain imeliä lurituksia. Keksin  aamuyöstä valvoskellessani oman "joulurunon", jonka julkaisen ihan vaan koska kukaan ei kontrolloi tekemisiäni:

Nyt sitten sensuroin "joulurunoni", kun olin ensin editoinut sitä muutaman kerran. Unohtakaa se. Tarjoan tilalle oikean runoilijan, Juhani Ahvenjärven runon:

JOULU

Aurinko on matalalla
kieli juuttuu telineeseen,
jonka yllä tuulettuvat matot.
Lumi leikkii valon kanssa:
violetit katot