Sekava vyyhti

Maailma on sotkuinen lankavyyhti, josta tietämättömät ja/tai epärehelliset tyypit yrittävät neuloa jotakin itselleen. Eihän siitä kunnollista tule. Hihasta yritetään tehdä lahjetta. 

Ostin villapaitalangat ja yritän keskittyä pieniin kotoisiin asioihin ettei ahdistaisi. Seinäjoen kaupunginteatterin villasukat ovat valmiit ja varren S-rivi tuo minulle mieleen natsifanituotteen. Muuten ovat kyllä somat. Seuraavaksi on villapaidan vuoro.

Cafe Metsossa järjestettiin runotapahtuma, jossa Vilja-Tuulia Huotarinen, Raisa Marjamäki ja Juhani Ahvenjärvi lukivat runojaan. Onhan runojen ääneen lukeminen lohdullista. Yleisöäkin oli paljon, joten vielä on tilaa runoille. Poistuin kirjastosta open mic osuuden aikana.

Kaipaan kirjoituskurssia, johon osallistuin.  Kurssi käsitteli romaanin rakennetta ja nyt kiinnitän lukiessani huomiota juuri siihen.  Kävimme kurssin jälkeen Salhojankadun pubissa, jossa järjestettiin pubivisa. Meitä pyydettiin pitämään vähemmän ääntä, jotta osallistujat kuulisivat kysymykset.  

Nyt lähden kahvakuulajumppaan ja myöhemmin Vapriikkiin lukemaan Suomen kansakoulukalentereita. Äidinäitini (kansakoulunopettaja) vaiheet kiinnostavat. Ne kyllä selvisivät jo isäni arkistointitaipumuksen ansiosta, mutta haluan silti nähdä kalentereita. 

Suosittelen kiinnostuneille Suomen kansalliskirjaston digitaalisia aineistoja. Ne ovat ihan ilmaisia ja kaikkien ulottuvilla. Helmikuun 1939 Hopeapeilin muotikuvissa naisilla on kapea vyötärö ja hassut hatut. Eva Hirn on kirjoittanut lehteen tarinan nimeltä Muotilääkärin vaimo Helsingissä vuonna 2000. Se alkaa näin: Kahvipöydän järjestäminen on jokaisen naisen mielitehtävä.  

En tiedä oliko tuo ironiaa.

Runoa pukkaa

Olin eräällä kirjoituskurssilla, jossa tekemäni harjoitukset julkaisen tyhmyyksissäni täällä. Ei todellakaan kannattaisi. En kerro mihin tehtäviin nämä liittyivät. Aikaa oli viisi minuuttia per "runo". Pikkuisen muokkasin äsken. Lukeminen omalla vastuulla.

Toivotan teille hyvää päivän jatkoa

teillä on kauniit silmät

oletteko täältä vai tuolta

osaatteko urdua

saatanko teidät kotiin vai menemmekö Nokialle

näytätte hyväkuntoiselta

sinne on pitkä matka

ikkunastani näkyy ruokakauppa

sen edessä ystävälliset robotit

eivät osaa rakastaa

mikä teille tuli

minne te nyt menette

rakastan teitä

rakastan.

 

-------

 

Iltapäivällä oksennan pillerit hiirenkoloon

villisika vilistää ohitseni perse heiluen

saatanan ruma eläin, karsea ääni

katsoo minua säälien

tietää missä mennään

konttaan kohti makkaraa

se on mustunut ja nokinen

villisika on siitä jo haukannut

tihrustaa varvastaan kaukoputkella.

 

--------

 

Palaan Tallinnasta matkalaukkua raahaten

asunnossa on yksi huone vähemmän

kompastun puuttuvaan kynnykseen

kissa makaa huoneessa, jota ei enää ole

jääkaapissa kaksi olutta vaikka lähtiessäni oli kolme

olohuoneen matolla kissan oksennus

keittiössä pöytä ja neljä tuolia

katossa roikkuu paljas energiansäästölamppu

kissan kupissa on ruokaa vielä jäljellä.

Petri Tamminen päässäni

Minusta tuntuu, että sain Petri Tammisen kurssilta sen, mitä lähdin sieltä hakemaan. Pystyin eilen pitkästä aikaa kirjoittamaan. Petri Tamminen oli hetkeksi hypännyt päähäni.

Kun sitten uskalsin lähteä kaupungille, kävelin äärimmäisen varovaisesti, ettei Petri Tamminen karkaisi. Pelkäsin, että liian äkkinäinen pään kääntäminen tai jonkun ihmisen kanssa puhuminen tuhoaisi kurssista saadun hyödyn.  Ehkä voisin sitten pyytää rahat takaisin. Kai tällekin on vähintään vuoden takuu.

Asun kaupungin keskustassa, enkä oikeastaan tarvitse julkista liikennettä, siitä huolimatta rakastan Hämeenkatua pitkin liukuvia raitiovaunuja.  Ratikat antavat Tampereelle aiempaa leveämmät hartiat. Pidän myös siitä, että terasseja on nyt paljon, vaikka en erityisemmin niillekään hinkua. 

Kävin kaupassa illalla kahdeksan maissa. Siellä kuulutettiin, että -30% tuotteet saa kahdeksan jälkeen -60% alennuksella. Näin pariskunnan, joka työnsi kokonaisen kärryllisen alennustuotteita kassalle heti ilmoituksen jälkeen. Olivat ihan varmasti keränneet kaiken jo ennen kahdeksaa.

Petri Tamminen päässä on myös taakka. Jos Petri Tamminen asuisi pysyväisesti nupissani viilaisin vieläkin sitä parasta aloituslausetta ja lisäilisin tänne havaintoja. Hyvä Petri Tamminen!