Seuraan blogini tilastoja: lukijoita on 150-200 päivässä. Kun tekstiäni lainattiin Kulutusjuhla blogissa tuli lukijamääriin piikki. Sitä kesti päivän, katsoivat ja havaitsivat, ettei kannata aikaansa tuhlata ja siinä olivat harvinaisen oikeassa. Tänään kello 11 jostain kumman syystä 64 henkilöä kävi katsomassa blogiani. Ihmisillä saattaa olla siihen aikaan ruokatunti, mutta miksi he käyttivät ajan mokomaan. Seuraan nyt jännityksellä tuleeko tästä ennätyspäivä.
Monet asiakkaani ovat jäykkiä ja kömpelöitä, siis kipeitä, siitä syystä he varmaankin luokseni tulevat. Aikatauluni on melko tiukka. Usein olen auttanut potilaita pukeutumisessa, ihan itsekkäistä syistä, ettei aikataulu ihan kusisi ja ruokatauko menisi ohi. Harvoin on mennyt.
Tänään iso mies tuskaili kenkiensä kanssa. Olin kerrankin pukenut jotain vähän sievempää päälle, sellaisen lyhyehkön mekon, ei mitään säädytöntä tietenkään. Kun kenkien pukemisesta ei näyttänyt tulevan valmista, kyykistyin lattialle, yhteisvoimin ja lopulta kenkälusikan avulla yritimme saada kengät miesraukan jalkoihin. Lopulta yritin pukea toista, jostain syystä haastavaa kenkää ilman kenkälusikkaa ja mies painoi kantapäätään koko painollaan paikoilleen, vihdoin se onnistui, ainoa huono puoli oli, että peukaloni jäi kenkään. Siellä lattialla kyykistelin, sormi kengässä, onneksi sain sen hivutettua pois puristuksista niin että jalka pysyi edelleen siellä missä pitikin. Solmin vielä miehen kengännauhat ja ehdin syömään.
Kyykistyminen lääkärintakissa on muuten taitolaji. Liian etukumarassa suoritettuna seurauksena on taskujen sisällön leviäminen pitkin lattioita.
Kerron vielä sisäpiirijutun. Eräs ystäväni ja kollegani kaivelee ruokailun jälkeen töissä hammasvälejään injektioneulalla.
2 kommenttia:
Toivottavasti kollegasi ei ole kierrättämisen ehdoton kannattaja.
Ei hän laittaa neulat särmäisjätteisiin.
Lähetä kommentti