torstai 30. joulukuuta 2010

Leonid Breznevin näköinen nainen

Kävin kosmetologilla värjäyttämässä kulmiani. Kulmakarvani ovat niin säälittävät. Nyt sitten näytän Leonid Brezneviltä. Huomiseen mennessä väri on jo siinä määrin vaalennut, että voin mennä töihin.

Tiedän, että tuo värjääminen on turhuutta. Jos olisin syvällinen ihminen en sitä tarvitsisi. En siis ole syvällinen vaan turhamainen.

Huomenna on taas uudenvuoden aatto. Loput lupaukset ovat tekemättä. Kutsuisin niitä mieluummin tavoitteiksi. Olen luopunut veistoksellisuuden tavoitteesta, tavoitteenani on edelleen syvällisyys. Ensi vuonna kirjoitan vain syvällistä asioista syvällisesti. Lauseita, joita muut kadehtivat ja kopioivat. "Olisinpa minäkin noin syvällinen!" lukijat huudahtavat kuorossa.

Minusta tulee Suomen Coelho. Vasta Viidassa olen oivaltanut, että on noloa tunnustaa lukevansa Coelhoa. Onneksi on näin, sillä en ole koskaan ymmärtänyt hänen tekstejään. Noloja runoilijoita ovat edesmennyt Tommy Taberman ja sitten pirtsakka murrerunoilija Heli Laaksonen. Heli on kyllä paikoitellen hupaisa.

Opin pikkuhiljaa.

6 kommenttia:

Aikku kirjoitti...

Löydin blogiisi jotain kautta ja jäin koukkuun. Jo otsikkoon. Kun olin lapsi, en saanut mennä saunan jälkeen ulos. En, vaikka ulkona olisi ollut 30 astetta lämmintä. Sitä olisi voinut vilustua.

Minäkin olen turhamainen ja värjään olemattomat kulmakarvani epäsäännöllisen säännöllisesti. Laitetaan tummaa, että kestäisi edes pari viikkoa. Ensimmäisen päivän olen julman näköinen, viikon kulmat ovat hyvät ja sitten seuraavaan kertaan asti onkin pelkkää alamäkeä.

Aikku kirjoitti...

*Löysin* siis heti ensimmäisen kommentin ensimmäinen sana väärin kirjoitettu. Huoh...

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Samantyyppinen on minunkin kulmakarvojeni elämä nousuineen ja laskuineen.

Ana kirjoitti...

Säkin voit tehdä lupauksia loppuvuodeksi. Esim. "en syö luumuja enää koko loppuvuonna". See? Hienoo.

Sanavahvistuksena tässä viestissä "perwor" - siistii.

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Kenties ne lupaukset pitäisikin tehdä vasta tässä vaiheessa.Toisaalta en voi luvata,että en syö suklaata enää tänä vuonna sillä työpaikan kahvihuoneessa on vielä pari suklaarasiaa. En voi myöskään luvata alkoholitonta loppuvuotta sillä menen kylään ja olen ostanut kiinnostavan kuohuviinipullon tuliaiseksi.

LiisaHff kirjoitti...

Minulle käynyt samoin kuin Aikulle. Koukkuun jäin, että napsahti.

Kulmakarvani oli nuorena tummat, mutta ne - samoin kuin muukin karvoitus - vaalenee = harmaantuu.
Toisinaan väritän niitä itse kynällä, kiireessä - enkä usko että sekään tulos mitenkään mairitteleva on. Viivapiirros. *huoh*