Thaimaassa suomalaiset olivat ainoita, jotka ruikkivat käsidesiä kämmeniinsä ja hieroivat alkoholia kollektiivisesti käsiinsä. Thaimaalaiset pitivät sitä mahdollisesti jonkinlaisena aterian siunaamisena ja perääntyivät hienotunteisesti etäämmälle.
Suurin osa Thaimaan asujaimistosta tunnustaa buddhalaisuutta. Etelä-Thaimaan väestöstä nelisen prosenttia on muslimeja. Munkkeja kunnioitetaan: heitä ja vanhuksia varten löytyvät lentokentältä omat passijonot. Miehet suorittavat munkkeuspalveluksen, joka saattaa olla lyhyimmillään kestoltaan kaksi viikkoa, jotkut palvelevat kolmekin kuukautta. Hiukset ajetaan, asutaan luostarissa ja syödä saisi vain yhdeksän ja kahdentoista välillä.
Näin temppelissä munkin, joka oli kovin syventynyt tablettiinsa. Muutama matkakaveri kävi siunauttamassa itsensä. Munkit pirskottivat siunattavien päälle vettä samannäköisillä harjoilla, joilla paikalliset lakaisevat lattioita ja sitoivat ranteeseen langanpätkän. Lankaa ei saa katkaista vaan sen pitää antaa kulua pois.
Kun bussimme kieltäytyi käynnistymästä, siirtyi bussityttö etäämmälle rukoilemaan. Kun opas oli hakenut meille limsaa ja Singha-olutta, bussi yllättäen käynnistyi. Bussityttö kävi kiittämässä bussin viereen pysäköidyn auton takana.
Turistibusseissa on oltava paikallisopas, jonka työ oli kovin näkymätöntä. Paikallisopas lateli meille maan pääkaupungin nimen thai-kielellä (maailman pisin kaupungin nimi). Nimi oli melkoisen monisanainen rimssu. Bussissa matkustajia palvelee kuljettajan lisäksi bussityttö, jonka iäksi arvelisin viisikymmentä vuotta. Aasialaisten ikää on tottumattoman vaikea arvioida.
Thaimaassa ajanlasku käynnistyi Gautama Buddhan kuolemasta. Vuosi vaihtuu huhtikuun puolivälissä ja seuraava vuosi onkin jo 2058. Vuoden vaihtumista juhlitaan kolme päivää ja siihen liittyy kanssaihmisten kasteleminen. Aikuisetkin riehuvat vesipyssyjen kanssa. Bankokissa asuva opas suositti juhliin osallistumista.
Olen tehnyt päätöksen blogipäivitysten harventamisesta. Vaikka tämä on kivaa, niin päivittäminen vie energiaa muulta kirjoittamiselta. Itse kirjoittaminen vie puolisen tuntia, mutta aiheet pyörivät päässä pidempään. Suunnitelmissa on suorittaa ripittäytyminen jatkossa 1-3 kertaa viikossa. Ehkä muutos oli odotettavissa ja kaikkien kannalta erinomainen.
3 kommenttia:
Ymmärrän päätöstäsi, vaikka en siitä yhtään pidäkään. Se onneksi helpottaa omaa päätöstäni: meilejä katson vain kolmesti päivässä, fb:n kerran, aamulla hesarin luvun yhteydessä. Muu pädin käyttö ja kaikenlainen surffailu tauolle tammikuuksi. Uskon, että jää aikaa tähdellisempään.
Somessa pyörimiseen menee aikaa paljon aikaa ja se tekee elämän jotenkin levottomaksi.
Mä jaksoin kirjottaa päivittäin kolme vuotta. Nyt kirjotan ku siltä tuntuu. Joskus kirjotus vie vartin, toisinaan taas koko päivän. Lukijakunta on tippunnu 4-5 sataan päivässä.
Lähetä kommentti