Seuraavassa eli neljännessä luvussa "Pukkila katselee ja tuntee itsensä kiiskiseksi, kun Langholma saapuu Alastalon saliin ja isonen saatetaan keinutuoliin istumaan." Viidennessä luvussa "Siviä kantaa kahvin sisään ja Alastalon Evastiina on emäntä salissa, Langholma on juhlallinen ja Härkäniemi ajattelee erilaisia, elämän kukoistusta niinkuin turhuuttakin ja on onnellinen siitä, että hänellä ei ole vaimoa, mutta kyllä toppakahvit." Maltan vaivoin laskea romaanin käsistäni.
Hankin taidelainaamosta taulun, sillä remontoitu makuuhuoneeni näytti kovin aneemiselta. Ei näytä enää. Maton väri ei soinnu tauluun, joten tästä kehkeytynee jonkinlainen kierre.
Taidelainaamo on erinomainen tapa hankkia taidetta. Tästä taulusta voi maksaa 30 euroa kuussa, sen voi maksaa nopeamminkin tai palauttaa kuukauden kuluttua. Vaikka taulun maksaisi pienissä erissä, ei summalle kerry korkoa.
2 kommenttia:
Valoisa!
Taidelainaamo on mahtava juttu. Äitini on Mältinrannan ahkera käyttäjä, heillä taitaa olla nytkin pari kolme teosta koeasumassa.
Se ei ole selvinnyt minulle, että mikäli taulun palauttaa vaikkapa kaksi kuukautta ennen viimeistä erää saako ne hyvityksenä johonkin toiseen vai riippuuko millaisen sopimuksen on tehnyt?
Yyh, Alastalo-intosi aiheuttaa paineita. Pitäisiköhän uskaltautua avaamaan se uudelleen.
Taidelainaamo on oiva. Kierre vaan johtaa jossain vaiheessa siihen, että pitää hankkia lisää seinätilaa. Tulisivat ehkä kalliit arvoteokset lopulta edullisemmiksi.
Åboriginal
Lähetä kommentti