Luin lehdestä, että ihminen välttyy masennukselta, kun elää harhassa, että on jotenkin erityinen ja vähän parempi kuin muut. Uskon, että ihmistä auttaa myös se, ettei keskity liikaa itseensä vaan kääntää katseensa ympärilleen noin laajasti ajateltuna. Olisi hyvä olla joku tavoite, johon pyrkiä. Kun osaisi suhtautua vastoinkäymisiin niin, että kyllä tästä selviän, eikä juuttuisi ikäviin asioihin. Sitten pitäisi vielä syödä terveellisesti, liikkua ja nukkua hyvin.
Huomaa, että Sipilä ja muu hallitus koostuu rikkaista ihmisistä, jotka seurustelevat muiden hyväosaisten kanssa. Ei tarvitse miettiä ostaako tarjousjauhelihaa vai maksaako vuokran. Kuulun itsekin tuohon rikkaaseen porukkaan, mutta tapaan viikottain potilaita, jotka sanovat, ettei heillä ole varaa ostaa lääkkeitä. Jos eläkettä saa viisisataa euroa ja siihen asumistuki päälle ja jos asumistuesta otetaan viisikymmentä euroa, niin se romahduttaa talouden. Monessa Euroopan maassa kroonisten sairauksien lääkkeet ovat ilmaisia.
Nyt lähden ulos. Vaikeinta on lenkkivaatteiden etsiminen ja päälle pukeminen. Varsinkin kun kaikki tarpeellinen on aina väärässä paikassa, eikä viitsisi lähteä hakemaan mitään oikeasta kodista, jonka keittiöstä puuttuu lattia.
Kerttu repii väliaikaiskodin sohvaa kuin omaansa vaikka olen kieltänyt. Toivottavasti sohvan pehmikkeet eivät paljastu ennenkuin palaamme kotiin. Taidan hakea sohvan päälle peiton. Se vaatii oikeassa kodissa käymistä. Haen samalla kynsisakset. Ruokaa ei viitsisi laittaa: väliaikaisasunnon hella on jonkinlainen induktiojuttu, jonka levyjä en tahdo saada päälle. Sitäpaitsi aina puuttuu jotain oleellisen tärkeää kuten vaikka jeera.
2 kommenttia:
Hyvin pohdittu!
Olen aina ollut mielestäni ihan hyvin taloudellisesti toimeentuleva, sekä palkalla että nyt eläkkeeellä. Tietenkin tili oli tyhjä lapsiperheellä aina kuun lopussa ja välillä mentiin luoton puolelle esim. joulun aikaan, muta mitä siitä, kun kaiken pystyi aina maksamaan, koska oli pysyvä työpaikka.
Olen hämmsätyksekseni saanut kuulla, että kuulunkin akateemiseen valkokaulusköyhälistöön. Miten se nyt oikein mitataan!
Paperimiehillä on ollut meillä päin jo nuorena omakotitalot, muskeliveneet, mökit ja lautalla kulkevat saunat - mutta eihän kukaan sellaista tarvitse.
Jos toimeentulo on hyvin niukka, mikään sisäinen elämä ja ilmainen kirjasto ei korvaa sitä, että joutuu pihistämään lääkkeistä eikä voi antaa lapsilleen sitä lapsuutta, mikä toisilla on.
Pienelläkin rahalla tulee toimeen, mutta jos on sairas, eläkettä ei ole juuri ehtinyt kertyä ja sairauden vuoksi kuluja on paljon, niin elämä on todella tiukkaa. Jos on ehtinyt tehdä normaalin työuran, niin kyllä silloin pärjääkin. Kaikki suomalaiset ovat kuitenkin globaalisti katsoen varsin rikkaita. Eräs kirjoitustuttavani sanoi, että jos hän pääsisi edes summaan, jota pidetään köyhyysrajana hän ei tietäisi mitä niin paljolla rahalla tehdä.
Lähetä kommentti