keskiviikko 25. heinäkuuta 2018

Lebus

Luen Patti Smithin oivallista elämänkertaa Ihan kakaroita (suomentanut Antti Nylen) ja elän välillä New Yorkissa vaikka olenkin Frankfurt Oderissa. Ai niin ihmisen pitää elää hetkessä (en ymmärrä miksi).

Poljin eilen reilun kymmenen kilometrin päähän kylään nimeltä Lebus. Pyörätie ei tällä kertaa kulkenut Oder-joen vartta. Matkalla löytyi mäkiä, joita kapusin paikoitellen  ykkösvaihteellakin. Alamäistä en saanut kaikkea irti, sillä pelkään äkkijarrutusta vieraalla pyörällä, jossa on vain käsijarrut.

Näin metsää, maissipeltoja, haikaroita ja ravintolan terassin joen rannassa. Ravintolapöydissä istui vanhuksia ja pyöräilijöitä, joiden lautasille oli kasattu mättöä, joka oli peitetty paistetulla kananmunalla. Otin varmuuden vuoksi kasvisruokaa. Pyöräilijät puhuivat minulle jotain saksaksi.

Palasin kotiin lepäilemään ja peseytymään ja kävin vielä Slubicessa juomassa smoothien ja vilkaisemassa ostoskeskuksen tarjonnan. Huomasin, ettei ostoksilla onneksi tarvitse käydä.

Kämppäkaverini ajoivat junalla Heleneseehen, jossa pidetään 26-29.7 Helene beach -festivaali, jossa esiintyvät mm. Paul Kalkbrenner, Savas&Sido, SDP ja Sven Väth ja paljon muita,  yhdestäkään artistista en ole koskaan kuullut, mutta saattavat silti olla hyvinkin tunnettuja.

Ei kommentteja: