maanantai 30. tammikuuta 2023

Hervannan retki

Teimme perjantaina kuopiolaisen ystäväpariskunnan kanssa retken Hervantaan. Kyseiseen tamperelaiseen kaupunginosaan pääsee kätevästi ratikalla. 

Ratikkamatkalla muistelimme Juhani Ahon esikoisromaania Rautatie, joka julkaistiin 1884 (vuosiluvun lähteenä on tässä aina yhtä luotettava Wikipedia). Romaanissa Liisa ja Matti matkustavat ensimmäistä kertaa junalla. Ymmärrettävästi heitä pelottaa. 

Jäimme ratikasta Duo-ostoskeskuksen kohdalla. Tutustuimme Raili ja Reima Pietilän suunnittelemaan Hervannan kirjastoon. Kuopiolaiset ihailivat tilan valoisuutta ja sitä, että tarjolla oli kirjoja kahvakuulien sijaan. Kuopion kaupunginkirjastosta saa lainata urheiluvälineistöä (on siellä kirjojakin, mutta kuulemma liian vähän).  Metsostakin voi lainata kahvakuulia, jos niitä tarvitsee. Minäkin lainaan mielelläni, paitsi sitä yhtä, jota pidän oven pönkkänä.

Jatkoimme matkaamme Hervantajärven rantaan. Oli liukasta, mutta onneksi S:n kenkien koroista löytyvät pienet kahvat, joita kääntämällä saa nastat putkahtamaan esille ja oli turvallista edetä. 

S teki matkalla lintuhavaintoja. Hän tiiraili lintuja, jotka hengailivat siinä osassa järveä, jota pidetään keinotekoisesti jäästä vapaana.

Söimme lounaan Il Posto ravintolassa, jonka vegaanipizza oli vetinen. 

Seuraavaksi kävelimme Poliisimuseolle. S teki edelleen lintuhavaintoja. 

Poliisimuseo oli iloksemme ilmainen. Minua kiinnosti taideväärennöksiä käsittelevä näyttely. Tarvitaan taitava väärentäjä (joka hyötyy rahallisesti vähiten), asiantuntija, joka kirjoittaa rahasta aitoustodistuksia, taidehistorian osaamista ja arvostettu galleria, joka myy teoksia. Maalauksia kaupattiin myös pakettiauton tavaratilasta.

Taideteoksia "vanhennettiin" mm. saunassa ja jokaiselle maalaukselle luotiin mahdollisimman uskottava tarina. "Fernand Légerin" maalaus myytiin kahdella miljoonalla eurolla (kai se oli euroja). 

Rikos ei sitten lopultakaan kannattanut, koska tekijät jäivät kiinni. Ehkä niitä väärennöksiä on edelleen liikkeellä ja joku katsoo tyytyväisenä seinällä roikkuvaa taulua ja luulee, että arvostettu edesmennyt taiteilija on sen maalannut, vaikka se on vain saunotettu jäljennös. 

 

5 kommenttia:

Marjatta Mentula kirjoitti...

Tuo Poliisimuseo on kiinnostava paikka. Olen jossain ulkomailla käynyt vastaavassa, olikohan sen nimi Rikosmuseo.
Oman kaupungin nähtävyydet tuntuvat ihan erilaisilta, kun niihin tutustuu ulkopaikkakuntalaisen kanssa.
Meille tulee kesällä vieraita Englannista. Pitää ryhtyä miettimään, mitä heille näyttäisi. Jos haluavat mökkisaunaan, niin minä olen pulassa. En käy siellä koskaan (koska ei ole suihkua) ja tykkään ylipäänsä saunoa vain yksin tai mieheni ja pienen lapsenlapsen kanssa.

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Oman kaupungin nähtävyyksiin tulee mentyä vain silloin kun on vieraita. Poliisimuseo olisi kyllä jäänyt näkemättä, jos vieraat eivät olisi halunneet ajaa ratikalla Hervantaan.

AuvoT kirjoitti...

Kerran ollessamme Savossa, kuulin jostain, varmaan alueradiosta, että rautatie tuli Iisalmeen vasta 1901. Joten se "Rautatie" teos oli omana aikanaan science fictionia, kirjan aikana ei Lapinlahdelle vielä päässyt junalla.

Nythän siellä Tampereella on uusi jättiläisstadion. En ole vielä käynyt kylläkään. Minua on aina kiehtonut Elmo-kuunnelman urheiluselostajan lausuma "Dervangan jättiläisstadionin 330 000 katsojaa muodostavat värikkään rypäleen". Uusi stadion ei ole aivan Hervangassa mutta aika lähellä. Näin science fiction tulee todeksi. Nykyisen ääri-dystooppisen scifin ei tosin haluaisi tulla todeksi. Voisiko joku kääntää trendiä ja tehdä taas miellyttävää scifiä.

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Retkikaverit kertoivat tuon saman jutun, rautatie ei vielä kirjan julkaisuaikaan ulottunut Lapinlahdelle-

Anonyymi kirjoitti...

Raiteet on vasta hiljattain vedety hervantaan, "rautatieasema" siellä on ollut jo ainakin 20 vuotta. Pietilät suunnittelivat sci-fiä?

ICT-ukkeli