Eilen järjestettiin Kirjailijaliiton syyskokous, johon osallistui yli sata kirjailijaa. Moni pelkäsi lukuaikapalveluiden vievän viimeisenkin tikkuisen leivän kirjailijan pöydästä.
Äänestettiin johtokunnan jäsenistä, varajäsenistä ja kirjallisen lautakunnan jäsenestä. Väistyviä jäseniä ja ehdokkaita oli paljon, ehdokkaat esittelivät itsensä ja ääniä laskettiin, joten kokous kesti monta tuntia.
Kun virallisempi ohjelma oli ohitse, pidettiin pikkujoulut. Ensimmäiset tänä vuonna. Sisätautiklinikan pikkujoulut pidettiin usein tammikuussa, mutta en tiedä tehtiinkö tänäkin vuonna niin.
Kirjailijaliiton pikkujouluissa esitettiin stand uppia ja juotiin glögiä ja punaviiniä.
Olin pukenut päälleni vihreän mekon. Mietin, oliko se liian vihreä. En edes käytä vihreitä vaatteita, mutta nyt minulla on kaksi liian vihreää mekkoa. Leikin täti vihreää. Jos olisi väri nimeltä harmaabeige, niin se olisi minun värini.
Useimmat tamperelaiset kirjailijat lähtivät kotiin kahdeksan junalla, niin minäkin. Istuimme kotimatkalla ravintolavaunussa. Kaikilla oli kova nälkä, sillä olimme syöneet viimeksi kahdeltatoista. Vähältä piti, ettemme syöneet toisiamme sillä aikaa kun odotimme, että ravintolavaunun työntekijä sai lämmitettyä härkäpapupiirakkamme.
Tänään kuvasin tuulessa tanssivia heiniä Hiedanrannassa. Kävelin siltaa pitkin maantien yli ja astuin uuteen hissiin, joka kuljetti minut Pispalaan. Hissi on Tampereen vastaisku Turun funikulaarille.
5 kommenttia:
Epäilemättä tamperelaiset osaavat hissiasiatkin turkulaisia paremmin. Siihen ei tosin paljon vaadita :)
Greige - yhdistelmä lämmintä beigeä ja viileää harmaata.
Löytyy maalitehtaan (jätetään nimi korrektisti sikseen) värikartastakin. Siitä vaan sutimaan seinät greikeksi!
Greige. Englannin kielellä on helpompi tehdä tälläisiä yhdistelmiä eri sanoista kuin suomeksi Beimaa? Harge? Harmage?.
Oi, en edes hoksannut, että greige on yhdistelmä sanoista grey ja beige. Loogista.
Lähetä kommentti