Liian hieno sairaus

Join eilen illalla kylässä pari lasillista viiniä ja kupin kahvia ja vietin levottoman yön. Yö ei ollut kiinnostavalla tavalla rauhaton, ihan yksin pyörin sängyssäni. Onneksi CPAP-laitteen letku ei kiertynyt kaulani ympärille kohtalokkain seurauksin. Onkohan kukaan uniapneapotilas hirttäytynyt vahingossa CPAP-laitteen letkuun? 

Eivätkö ihmiset kerro sairauksistaan, jotta samaa vaivaa sairastavat saisivat lohtua. Jakavat tietoa taudistaan, oli vaiva sitten kuinka nolo tahansa.  Minä en aio jakaa mitään tietoa. En halua lohduttaakaan.  Jos lainaatte kirjojani kirjastosta tai ostatte lastenkirjani, niin saatan sanoa jonkun ystävällisen sanan. 

Miksi muuten jotkut sairaudet ovat hienompia kuin toiset? Harva kehuskelee suolistosairaudellaan, varsinkin jos ripulia ei saada talttumaan. Virtsan karkailu ei ole sairauksien top kympissä, vaikka onkin kovin yleistä. 

Olen tämänkin kertonut, mutta aikoinaan eräs potilas epäili sairastavansa tautia nimeltä systeminen lupus erythematosus (SLE) ja lääkäri sanoi "Ei teidän laisellanne ihmisellä voi olla niin hienoa sairautta".  Kerroin sen nyt uudestaan, sillä täällähän saattaa olla uusia lukijoita. Olikohan se SLE vai sittenkin systeeminen skleroosi?

Parhaita tauteja ovat sellaiset, joilla on hieno nimi, joihin ei liity hallitsemattomia eritteitä ja joihin ei kuole, mutta taudin avulla saavuttaa eteerisen, kapean olemuksen. En kyllä tiedä sellaista tautia. 

Kaikki sairaudet ovat inhottavia, parasta olisi olla täysin terve, mutta kuka myöhäiskeski-ikäinen sitä olisi. Vähintäänkin kärsimme neurooseista ja/tai keskivaikeasta masennuksesta.  Olenko minä myöhäiskeski-ikäinen, en ainakaan vanhus. 

Käyn kaupungin jumpissa (tänään kahvakuula ja kehonhuolto). Ohjaajat vaihtuvat ja edelleen jotkut voivottelevat vatsamakkaroitaan ja allejaan, joita luonnollisesti ei edes ole. Sanoin jumpan jälkeen yhdelle ohjaajalle, että nykyään opetetaan, että omasta kehostaan pitää puhua nätisti. Huomautin myös, ettei hänellä ole edes alleja, mutta hän ei uskonut minua. 

Tähän kannattaa viimeistään lopettaa. Veden lämpötila Mältinrannassa oli 14 astetta.  

Kuvalla ei mitään tekemistä tekstin kanssa. Näpsäisin sen Tammelan kaupungiosasta.

Ystävänpäivää

Kun olen menossa nukkumaan, minun on löysennettävä CPAP-maskin remmejä. Yöllä maski alkaa falskata ja joudun kiristämään niitä. Olen päätynyt siihen, että päivän mittaan pääni turpoaa ja yöllä se taas kutistuu. Tätäkään en tiennyt ennen uniapneadiagnoosia.

Pesen maskin joka päivä tuoksuttomalla nestesaippualla ja kuivatan astiankuivauskaapissa. Maski tuoksuu currylle. 

Kuusikymppinen nainen, jonka pää vuorotellen turpoaa ja kutistuu. Svaippaisitteko vasemmalle vai oikealle?

Olen koukuttunut Successioniin, joka kertoo mediamoguli Logan Roysta ja hänen lähipiiristään. Sarjassa käytetään kovaa kieltä ja pilkataan läheisiä, mutta kukaan ei lähde mihinkään. Kokeilepa samaa kotona tai ystäviesi kanssa, pian löydät itsesi yksin Successionia katsomasta. 

Succession-tyypit saattaisivat sanoa tänään "Happy Fucking Valentine's Day!" Toivotan ihanaa ystävänpäivää tämän blogin vakituisille ystäville, yhden päivän tuttavuuksille ja vihahenkilöille!

Nenä

Olen ryhtynyt pesemään kertakäyttömaskeja pesukoneessa. Niistä tulee jännän pehmeitä. Olen ihmetellyt miksi ne kutittavat nenää ja huomannut, että se johtuu kissankarvoista, joita kuitukangas imee itseensä.

Nukuin ensimmäistä kertaa hyvin cpap-laitteen kanssa. En edes korjaillut maskin asentoa yön aikana. Nenäni ei kutissut (raapiminen on hankalaa, sillä letku on irroitettava maskista, jotta pääsee raapimaan nenää). Olen säätänyt letkun lämpötilan 20 asteeseen, joten koneen puhaltama ilma tuntuu vähän viileämmältä kuin ympäristö.

Olen lukenut lehdistä, että joku hankkii rahaa kuvaamalla varpaitaan ja myymällä kuvamateriaalia netissä. Miten olisi cpap-maskin kanssa nukkuva nainen? Kertyisikö maksavia asiakkaita? Saisin lisätienestiä.

J kutsui aikoinaan minua ja vaimoaan nimellä kiuruvetiset nenät. Mikäs siinä, sopiihan se. Eräs kurssikaverini käyttää nimitystä säihkysääri, sekin sopii. 

Olin eilen terassilla kolmen työkaverin kanssa, yksi heistä oli lukenut kirjan, jossa todistetaan, että ihmiset ovat pohjimmiltaan hyviä, vaikka aina ei siltä näytäkään. Toisaalta uskon, että kaikki ihmiset kokevat myös alhaisia tunteita. Kaikki tunteet ovat sallittuja, vain teot ratkaisevat. Maailmassa tehdään paljon pahaa, mutta enemmän hyvää, luulisin. Ehkä luen joskus sen kirjan.

Kamala yö

Viime yö oli kamala. Ensinnäkin oli niin kuuma, että iho liimautui lakanoihin. 

Toisekseen hengittäminen cpap-rensselien kanssa oli lähes mahdotonta. En saanut kiristettyä maskia kunnolla kasvoilleni, vaan aina jostain kulmasta falskasi, vaikka samaan aikaan silmät pullistuivat kuopistaan. Aamulla silmien ympäristö oli niin turvoksissa, etten löytänyt keittiötä. 

Yöllä toinen sierain oli tukossa ja minut valtasi alkukantainen tukehtumisen pelko. Olen jo kokeillut kaikki tietämäni nenähuuhtelu ja -voitelukeinot ja käyttänyt rahani erilaisiin nenäsuihkeisiin.  

Tilasin tiistaille korvalääkärin, kun en muutakaan keksinyt. Kaverini on käynyt samalla lääkärillä ja suositteli tätä vaikka mainitsikin kuivakaksi tyypiksi.

Tulin äsken lenkiltä ja nyt siellä jyrisee, suhisee, räpsyy ja kolisee, mutta ei sada. 

Uniapnea

Minulle tehtiin suppea yöpolygrafia ja todettiin keskivaikea uniapnea. Uniapneaa sairastaa 1.5 miljoonaa suomalaista ja vaikeaa tai keskivaikeaa uniapneaakin sairastaa täällä 830 000 henkilöä (suunnilleen tällaisia lukuja esitettiin Lääkärilehden uniapneateemanumerossa). 

Uniapneaa on pidetty keskivartalolihavien miesten riesana, mutta tautia voi olla myös normaalipainoisilla naisilla kuten minulla. Uniapnea lisää riskiä moniin muihin sairauksiin kuten verenpainetautiin. Matalimmillaan veren happipitoisuus laski minulle tehdyssä mittauksessa 84 prosenttiin kun se valveilla ollessa oli 95 prosenttia. 

Jos (ja kun) saan hoidon, saatan virkistyä rasittavassa määrin. Kirjoitan kaksi romaania vuodessa ja aloitan potkunyrkkeilyn tai seinäkiipeilyn. 

Tampereella on vilinää. Ystäväpariskunta ei meinannut saada täältä hotellihuonetta. Lopulta sellainen löytyi Tampere-talon kupeesta Marriott-hotellista. Tapaamme hotellin aulassa tänään. Mietimme mitä tekisimme ja R ehdotti "Voitaisiinko mennä hautausmaalle?"

Pesupallo

Jos sattumalta kuorsaa selällään nukkuessaan tai kärsii lievästä asentoriippuvaisesta uniapneasta (kun ei ole vielä tutkittu, niin saattaahan semmoinenkin vaivata), voi ommella tennispallon yöpaidan selkämykseen, jolloin on mahdotonta nukkua selällään vaan kykenee ainoastaan vatsa-tai kylkimakuuseen. Kiinnosti kokeilla tennispalloa. 

Minulla ei kuitenkaan ollut tennispalloa, joten tungin pesupallon (muovisen tasapohjaisen pyöreän kipon, johon voi kaataa nestemäistä pyykinpesuainetta) paidan ja selkäni väliin johonkin lapaluiden korkeudelle. En viitsinyt ommella sitä kiinni paitaan, mutta pesupallo pysyi silti hyvin paikoillaan, enkä pystynyt nukkumaan selälläni, joka oli homman tarkoitus. Pesupallo on suorastaan ihanteellisen muotoinen objekti tähän tarkoitukseen.

Aamulla tuli mieleeni, että jos sattuisin yöllä kuolemaan, voisi pesupallo lapaluiden välissä herättää hämmennystä. Tietty perusterveen henkilön menehtyminen saattaisi muutenkin ihmetyttää. Todennäköisimmin luultaisiin, että olen pukenut päälleni paidan, jonka sisälle on jäänyt pesupallo pesun jäljiltä , enkä ole sitä jostain syystä paitaa pukiessani huomannut. 

Piti nyt sitten tämäkin teille jakaa.