Pääsiäinen on kristikunnan suurin juhla. En tiedä ketään, joka lähtisi pakoon pääsiäistä. Pääsiäisen aika on jouluun verrattuna rentouttava. Lehdet eivät vaahtoa pääsiäissiivouksesta, eikä tarvitse ostaa pääsiäislahjoja, riittää kun hankkii suklaamunia ja narsisseja. Eikä ole pakko hankkia niitäkään.
Nuorena pitkäperjantaina oli masentavaa ja harmaata eikä mikään paikka ollut auki. Elokuvia ei näytetty, en tiedä miksi. Ne ovat ilmeisesti syntiä kuten tanssiminenkin.
Katsoin pitkäperjantaina puolillaan olevassa Niagarassa elokuvan Spotlight. Elokuva sopi pääsiäiseen, sillä tositapahtumiin perustuvassa elokuvassa Boston Globe sanomalehden toimittajat tutkivat katolilaisen kirkon pedofilia-skandaalia. Spotlight ei mässäile pedofilialla, vaan kertoo kiihkottomasti toimittajaryhmän työstä. Myös pedofilian uhrit saavat puhua. Kun elokuvissa kerrotaan toimittajista, poliiseista tai asianajajista, he ovat aina työssä, niin tässäkin. Tässä melko arkisessa elokuvassa jännittää, onnistuvatko toimittajat paljastamaan ongelman laajuuden ja sen että hyväksikäytöstä tiedettiin myös kirkon johdossa.
Niagarassa ei ole numeroituja paikkoja. En pidä näkökenttääni rajoittavista päistä, joten odotin pitkään ennen kuin menin sisälle ja valitsin paikan neljännestä rivistä. Juuri ennen valojen sammumista eteeni istahti toisilleen kuiskutteleva rakastunut pari.
Malagassa Airbnb majoituksessa tutustuin katolilaiseen pariskuntaan. Pääsiäinen oli heille se kaikkein suurin juhla. He osallistuvat pääsiäiskulkueeseen, jossa pukeudutaan kummallisiin kasvot peittäviin taivasta kohti sojottaviin hiippalakkeihin ja näytetään kummituksilta. Kulkueen jälkeen mennään baariin. Suomessa on perinteisesti juhlittu hautautumalla kotiin, välillä ikävin seurauksin.
3 kommenttia:
Muistan hyvin lapsuuteni harmaat ja pitkästyttävät pääsiäiset ja siihen liittyvät ruuat.
Mutta.
Sitten täytin seitsemän vuotta ja sain oikean kirjastokortin. Siihen loppui tylsyys...
Mukavaa pääsiäisen jatkoa sulle ja muillekin sun blogias lukeville toivottelen. :)
Olen viettänyt yhden Semana Santan Espanjassa kävellen. En tiennyt etukäteen mitään tuon viikon vietosta siellä. Joka päivä oli Pääsiäiskertomukseen liittyvä kulkue, isossa kaupungissa iso, pienessä kylässä pieni. Espanjalaiset olivat lomalla ja osa tunki pyhiinvaellusreitille "rentoutumaan", kuten eräs paikallinen armeijan palveluksessa oleva nuori mies paljasti. Kulkueet ja niiden musiikki olivat dramaattisia, perheet tulivat niita katsomaan ja toreilla vallitsi markkinahumu. Viimeiset juhlijat palailivat ravintoloista samaan aikaan kuin me läksimme aamulla vaeltamaan. Suomalaiseen pääsiäissynkistelyyn tottuneina olimme ihmeissämme.
Olisi mielenkiintoista viettää pääsiäisen aikaa Espanjassa.
Lähetä kommentti