Kampaajani suoritti 28 päivän projektin, jossa hän listasi päivittäin kymmenen asiaa, joista tunsi kiitollisuutta. Lopulta hän mainitsi olevansa kiitollinen kahvinkeittimestä. Onhan se kätevä laite. Annostellessani kahvia suodattimeen pudotin kahvipurkin lattialle ja lopulta kaavin kahvijauhoa takaisin purkkiin ruokalusikalla. Mukana saattoi mennä hieman kissankarvojakin (kahvi kaatui matolle), mutta nehän onneksi suodattuvat.
Käväisin lounaalla syömässä sushia ja siinä läikähti vettä pöydälle. Luin Anna -lehteä, jonka takasivu tarttui märkään pöytään. Raaputin turhaan sivunriekaleita pöydästä ja peitin tekoseni lehdellä. Kassalla lounasta maksaessani näin kuinka tarjoilija hinkkasi pöytääni. En aio käydä lounaalla kyseisessä ravintolassa ihan lähiaikoina.
Lainasin kirjastosta Patrik Borgin kirjan "Tunne nälkä!" ja sain tietää syöväni liian vähän. Ihmisen pitäisi syödä aamiainen, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Listasta puuttuivat pullakahvit! Ei niitä tosin kiellettykään. Tänään olen sitten syönyt aamiaisen, välipalan ja lounaan. Haittaisikohan jos söisi kalakeittoa sekä lounaaksi että päivälliseksi. Pitää varmaan soittaa Patrik Borgille ja kysyä.
2 kommenttia:
Minä kokeilin joitakin vuosia sitten itse kehittämääni 70-luvun dieettiä. Se koostui juuri noista mainituista aineksista. 1970-luvulla nautin aamiaiseksi pullakahvit, koulussa tarjosivat lounaan, kotiin tultua nautin pullakahvit, sen jälkeen oli kuuden seutuun päivällinen. Illalla saatoin syödä appelsiinin tai mandariinin. Laihduin tällä dieetillä muutamia kiloja. Nyt olen lihonut ainakin kymmenen kiloa. Mahtavaa joulua!
Te kirjoitatte molemmat niin hauskasti, Heidi sekä Ketjukolaaja, vaikka en osaa tarkentaa, missä se hauskuus on. Lakonisuudessa ja yllätysmomenteissa ehkä.
Pullakahvi oli kova sana ennen vanhaan. Lapsetkin oikein opetettiin kahvinjuojiksi pullamössöllä.
Tuo 70-luvun dieetti ei lihottanut pullakahveistaan huolimatta, koska silloin ei ollut niin paljon kaikkea muuta hyvää syötävää kuin nykyään.
Lähetä kommentti