lauantai 15. joulukuuta 2018

Pikkujoulut

Kolmetoista henkilöä osallistui työpaikkani pikkujouluihin. Juhlaa varten oli varattu vaatimaton saunatila Tampereen keskustasta. Muovisiin pöytiin oli kirjailtu kookkaat numerot, seinään oli kiinnitetty jeesusteipillä lappuja, joissa kehotettiin laittamaan huippuimuri päälle ennen takkapuiden sytyttämistä. Halkoja ei löytynyt. Takkahuoneesta pääsi keittiöön ja pukeutumistilaan, joka muistutti vanhanaikaista junavaunuosastoa. Osa meistä kävi saunassakin.

Söimme salaattia, siemailimme viiniä ja nautimme herkkuja, joita työkaverit olivat tuoneet mukanaan. Kaikki villiin pikkujoulumenoon osallistuneet olivat naisia ja suurin osa viisikymppisiä. Kukaan ei haukkunut pomoa, oksentanut tai kaatuillut.  Näitä pikkujouluja ei puida pitkään.

Erikoistuva lääkäri oli järjestänyt jouluaiheisen tietokilpailun, jossa kysyttiin paljonko suomalaiset syövät kinkkua ja montako kaloria saa joulutortusta. Lauloimme joululauluja. Kävin yksikseni katsomassa maisemia parvekkeelta, josta näkyi kauppahallin kylki ja katto.

Koin jonkinlaista kosmista yksinäisyyttä viiden tähden hotellin kylpyhuoneen kokoisessa tilassa, jossa istuimme vieri vieressä. Jostain syystä tällaiset tunteet vaivaavat välillä. Yhdessä kirjakaupan kirjallisuustilaisuudessa kysyttiin kuinka moni tuntee itsensä ulkopuoliseksi. Puolet käsistä nousi. Ulkopuolisuuden tunne ei siis tavallaan teekään ihmistä erityisen ulkopuoliseksi tai erityiseksi. Jos olisin kysynyt tämän kysymyksen pikkujouluissa niin voihan se olla, että muutama muukin olisi kokenut samaa.  Tosin kysymystä olisi pidetty kummallisena. Aika moni oli jättänyt juhlat väliin.

Olin lopulta tyytyväinen, että lähdin juhliin. Näin kaimanikin, joka on virkavapaalla, enkä ollut tavannut häntä muutamaan kuukauteen. Oli kiva kuunnella erikoistuvaa lääkäriä, joka on kaikesta niin innoissaan.

Hain postista joululahjan, mutta taidan toistaiseksi säästellä pakettia.  Olen vasta tunnustellut sitä varovasti. Lapsuudessani joululahjat koottiin vaatehuoneeseen, jossa vietin monta rattoisaa hetkeä paketteja salaa tutkaillen. Oikeastaan ne avaamattomat paketit olivat kaikkein hienoimpia. Ne olivat vielä siinä vaiheessa pelkkiä haaveita.

Ei kommentteja: