Kaksi blogistikollegaa vai voiko sanoa -ystävää ovat lukeneet kirjani. Marjatta (Marjatan kirjaelämyksiä ja ajatuksia) on pitänyt kirjastani, mutta Ketjukolaaja (Tahaton lueskelija) on ollut kriittisempi. Hän kritisoi romaania muun muassa sitä, että henkilöiden taustoista kirjoitetaan liikaa, kun taas eräs ystäväni oli sitä mieltä, että taustat jäivät liian vähälle. Teki siis niin tai näin, se on jonkun mielestä väärin. Se on lopulta helpottavaa.
Somessa pyörii doppelgänger-haaste, jossa etsitään kaksoisolentoa itselle, kenellepäs muulle. Kaksoisolennon on hyvä olla Hollywood-tähti eikä naapurin Heidi.
Kukaan ei ole koskaan sanonut minua kenenkään julkkiksen näköiseksi, joten minussa ei ole tähtipotentiaalia.
Sen verran tuo kaksoisolennnon puute alkoi häiritä, että googlasin vanhoja suomalaisia urheilijoita, sellaisia kuten äitee Siiri Rantanen sekä suomalaispoliitikkoja vuosien varrelta. Siitä olisi voinut saada humoristisen päivityksen.
Jospa olenkin jonkun ihan kamalan tyypin kaksoisolento, mutta kukaan ei kehtaa sitä sanoa. Tunnen itseni osattomaksi ilman Hollywood look a like -paria. Minua ei ole sanottu edes äitini näköiseksi vaikka joskus peilissä vilahtavat äidin kasvot tai oikeastaan joku hänen ilmeensä.
Erään kirjailijan doppelgänger -päivityksessä oli kuva kananmunakennosta, sillä häntä oli kerran mainittu nuutuneen munan näköiseksi. Siihen joku totesi, että kirjailija muistuttaa kuitenkin enemmän Helen Huntia.
Jatkan kirjani googlaamista. Mukavaa doppelgänger -viikonloppua kaikille onnellisille, joilla sellainen on.
Linkit kirja-arvioihin löytyvät sulkuihin merkityistä blogien nimistä.
5 kommenttia:
Se olikin doppelgänger, joten korjasin otsikon ja tekstin.
Meinasin edes jotenkin osallistua tähän doppelgängeriin, mutta en löytänyt netin kuvista ketään yhtä komeeta kuin ite olen. Kävi tosin mielessä, että jos laittaisin lapsuusaikojen koulukuvan siihen toiseksi. Tuskin kukaan olisi ikärasismista syyttänyt?
Juu onhan se tietty vaikea löytää itsensä veroista tyyppiä!
Taustan kuvaaminen tekee henkilön käyttäytymisestä ymmärrettävämmän ja saa antamaan anteeksi sellaista minkä vuoksi muutoin tuomitsisi tyypin ankarasti.
Kun pojat olivat pieniä, niin he näyttivät lehdistä kauniiden elokuvatähtien kuvia, eräs oli Raquel Welch ja sanoivat "ihan äitin näkönen". :D :D Hyvää itsetunnon kohotusta pienirintaiselle kun verrataan ns. povipommeihin.
Näin jossain Paula Vesalan dobbelgängereitä, ne olivat hyvin mietittyjä ja hauskoja.
Yksi kirjoituskaverini on ihan Paula Vesalan näköinen!
Lähetä kommentti