torstai 2. maaliskuuta 2023

Jotta ehtisin kirjoittaa

Siirsin yhden torstaisen menon kymmenestä kahteentoista. Nyt ehtisin kirjoittaa heti aamusta. 

Olen imuroinut, laittanut hiuksiani, juonut kahdet aamukahvit, ottanut Viaplayn nähdäkseni Munkkivuori-sarjan (S ylisti sitä lukupiirissä) ja katsonut kaksi osaa Frasieria, nostanut Tarot-kortin, lukenut kortin tulkinnan kirjastosta lainaamastani oppaasta ja neulonut villasukkaa. En ole kirjoittanut. 

Olen vaihtanut paitapuseroa kolme kertaa. Elän tällä hetkellä paitapuserokautta. Tätä on edeltänyt vuosien mekkokausi. Olen myös yhdistänyt molemmat kaudet ja käytän paitamekkoja. 

Aurinko heijastuu vastapäisen kerrostalon ylimpien kerrosten ikkunoista. Kohta on lähdettävä. 

Minulla on ollut parin viikon ajan plantaarifaskiitiin viittaavia oireita. Se on äärimmäisen tavallinen vaaraton, mutta v-mäinen vaiva, kantapäät tuntuvat kävellessä kipeiltä, varsinkin aamuisin. 

Katsoin plantaarifaskiitin hoitoon liittyviä videoita. Pidin eniten jumppaliikkeestä, joissa varpaat asetellaan rullalle kääritylle pyyhkeelle ja noustaan varpaille. Saatoin tehdä sitä jopa liikaa. 

Kieritin jumppakeppiä vuorotellen molempien jalkapohjieni alla. Se ei tuntunut ollenkaan kivalta. Saatan hankkia uudet pohjalliset (olen hankkinut jo yhdet).

Saa nähdä kumpi voittaa, minä vai plantaarifaskiitti. 


3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Vai fanfaari fasismi vaivaa. Volodja voisi ehkä auttaa, voi olla parempi ettei.

Kertulla voisi olla kensti konsti, kuivaa kuivaruokaa lattialle.

ICT-ukkeli

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Kertulla on konstit kaikkeen.

Anonyymi kirjoitti...

Viheliäinen vaiva. Itselläni tuli tuo, kun uusien kenkien pohjalliset eivät tuntuneet mahtuvan ja otin ne pois. Muutaman kilometrin kävely lituskapohjilla asfaltilla ja vaiva alkoi. Useampi kuukausi meni, ennen kuin kantapää oli ennallaan.
Opin kunnioittamaan pohjallisia ja vaimentavia kenkiä.