sunnuntai 7. tammikuuta 2024

Pitkäikäisiä miehiä

Olen ryhtynyt kuuntelemaan Raamattupodia. Jaksot ovat pituudeltaan alle kaksikymmentä minuuttia, niitä riittää jokaiselle päivälle ja vuoden kuluttua koko teos pitäisi olla kuunneltuna. Raamatun tunteminen kuuluu yleissivistykseen, näin arvelisin. Toivottavasti tämän päivityksen lukijoihin ei kuulu raamatun tuntijoita.

Ensimmäisen jakson alussa lukija rukoili ja minä tietysti pelästyin pahasti. Ei ole rukoillut enää. 

Jokaisessa jaksossa luetaan pätkä Vanhaa ja Uutta testamenttia. Olen vasta alussa, mutta minulle on muodostunut sellainen mielikuva, että Vanha testamentti on varsin viihdyttävä. Ehkä olen kuullut nyt ne parhaat palat. Vanhaa testamenttia pidetään yleisesti sekavana ja vaikealukuisena.

Olen kuunnellut ensimmäistä Mooseksen kirjaa, jonka luomiskertomukseen fundamentaalikristityt nojaavat, vaikka se on todella epäuskottava myyttinen tarina ja tieteellisesti lytätty. 

Oletteko kuulleet, että sen jälkeen kun Aadamin ja Eevan kolmas lapsi Set oli syntynyt, Aadam eli vielä 800 vuotta. Tiesittekö, että kun Jumala pettyi ihmisiin, hän päätti hävittää koko ihmiskunnan, mutta päätyi kuitenkin jostain syystä Nooan, hänen perheensä sekä eläinlajien säilyttämiseen. Nooa rakensi arkkinsa vakaassa 600 vuoden iässä. Ehkä Nooalla oli kirvesmiehiä apunaan. Olisiko hän ollut niin ikävä tyyppi, että olisi jättänyt nämä rakentajat vedenpaisumuksen alle. Mahdollisesti hänen poikansa, Seem, Haam ja Jaafet auttoivat häntä rakennuspuuhissa. En löydä mistään kuinka monta sataa vuotta vanhoja he olivat, ehkä kuitenkin vetreämmässä kunnossa kuin ikivanha isänsä.

Uusi testamentti (se mitä minä olen kuunnellut) on koostunut jouluevankeliumista ja mm. Saarnaajan kirjasta (anonyymi lukija korjasi, että Saarnaajan kirja kuuluu Vanhaan testamenttiin). Moraalipohdinnoista. Jos antaa rahaa hyväntekeväisyyteen, sitä ei saa kertoa kenellekään. Kun katsoin dokumenttia Bill Gatesista ja hänen säätiöstään, voisin ehkä allekirjoittaa tuon (ainakin Gatesin tapauksessa). 

Lopetan raamatturaporttini näytelmätyyliin: lopussa kävellään pois näyttämöltä. En tee oopperalopetusta, kirjoita jotakuta pistämään minua hengiltä, enkä ota henkeä itseltäni. 

Poistun keittiöön juomaan kahvia ja syömään pannukakkua.


9 kommenttia:

Pöllö kirjoitti...

Melkein sait jo innostumaan ja tarttumaan ensimmäiseen käteen osuvaan Raamattuun, mikä meiltä löytyy (A-nopin vihkiraamattu, vanhempiensa upea kuvitettu perheraamattu - painaa ainakin tonnin).
Jos kerran selätin Alastalon salissa, äänikirja 36 h, 3,5 kk:ssa, niin kaipa Raamattukin menisi. Mutta kun mainitsin ideasta ääneen, Mursu katsoi ilmeellä, jonka tulkitsin, että auto käynnistyy hyvinkin pikaisesti ja vietän taas tovin sairaalassa enkä tällä kertaa minkään korvatulehduksen vuoksi...
Ei sillä, olen samaa mieltä kanssasi, että Raamatun tunteminen kuuluu yleissivistykseen, mutta tässä kohtaa taitaa mennä se raja: en pysty lukemaan sitä ihan alusta loppuun niin kuin kirjoja tavataan lukea. Keskustelupohjalta sieltä voi etsiä ja tarkistaa, että mitenkä se oikein menikään, kuka sanoi ja kuka teki mitä.

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Minäkin olen lukenut Alastalon salissa, Raamattuakin olen aiemmin yrittänyt onnistumatta siinä. Katsotaan miten tässä käy.

Toini kirjoitti...

Muutama vuosi sitten yritin uteliaisuuttani lukea vihkiraamattuani ( vuodelta 1965 ) varmaan juuri samoja kohtia alkupuolelta joista mainitsit (iät 600 vuotta jne. ) siihen se jäi. Uskon evoluutioon enkä mihinkään tuhatvuotisiin tarinoihin joilla ihmisiä on alistettu, joskin kirkolla on saatu paljon hyvääkin aikaan. Vaikka olenkin jo 78-vuotias, vieläkin ihmetyttää , kummastuttaa voivatko ihmiset todella uskoa vielä noihin tarinoihin. Mielenkiinnolla seuraan blogiasi, kiitos ajatusta antavista jutuista, huumorista.

AuvoT kirjoitti...

Juu, Raamatun alku tuntuu hieman salaliittoteorialta. Sikälis olen kiinnostunut, olen ollut tilaisuudessa näkemään "hengellisen kuplan" ja "maallisen kuplan" eron. Ne erottaa toisistaan yksisuuntainen portti. Maallistuneessa kuplassa elävät tuntevat hyvin vähän sitä mitä hengellisessä kuplassa ajatellaan, mutta toisinpäin tietoa on aika lailla. Hengellisen kuplan ihmisiä on Suomessakin hämmästyttävän paljon, ja et erota heitä kadulla muista. Mutta jatka vain, luen edelleen tätä blogia, ainakin ehkä kerran viikossa.

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Kuuntelen sitä Raamattua ihan avoimin mielin. Minusta sen tekstin kuunteleminen kiinnostavaa. Saa nähdä loppuuko into. Tuskinpa monikaan hengellisen kuplan ihminen uskoo luomiskertomukseen. Minusta se on kertomus. Ymmärrän hyvin ihmisen kaipuun hengelliseen. Olenhan jo kertonut, että olen liittynyt kirkkoon, vaikka monet muut sieltä karkaavat.

Anonyymi kirjoitti...

Minä olin nuoruudessani tosi uskovainen ja olen lukenut Raamatun parikin kertaa läpi. Sittemmin ihan tämä klassinen "miten on mahdollista että kaikkivaltias Jumala sallii kaiken pahan maailmassa" -ajatusketju kuihdutti kaiken uskoni mihinkään yliluonnolliseen voimaan. Huvittavaa on että mieheni joka ei ole milloinkaan ollut kiinnostunut uskonasioista (kriisiakoinani häntä pitkästyttivät suuresti pitkâlliset pohdintoni) muistaa Raamatun tarinoiden juonet paremmin kuin minä - on kuulemma katsonut niin monta Raamattuun perustuvaa elokuvaa.

Heidi Mäkinen kirjoitti...

En ole koskaan ollut uskovainen, en kyllä mikää palavasilmäinen ateistikaan, ehkä agnostikko.

Anonyymi kirjoitti...

En tiedä, kuuluuko Raamatun tunteminen yleissivistykseen, mutta ei siitä varmaan mitään haittaakaan ole. Eihän meillä olisi nykyisen kaltaista länsimaista kulttuuriakaan ilman juutalaisuutta ja kristinuskoa (ehkä niin olisikin parempi, mutta se on jo toinen juttu)!

Kirjana Raamattu on kyllä mainio ja totta tosiaan viihdyttävä. Jos autiolle saarelle saisi ottaa mukaan vain yhden kirjan, valitsisin ilman muuta Raamatun; sitähän se Robinson Crusoekin luki - hänellä ei tosin ollut liiemmälti valinnanvaraa.

Jäin vaan miettimään lausetta "vanhaa testamenttia pidetään yleisesti sekavana ja vaikealukuisena". Kuka pitää? Missä pidetään? Lähteet esiin! Eivät kai Raamatun kertomukset ole sen sekavampia kuin muutkaan mytologiat: antiikin jumaltarut, Kalevala, Edda tai vaikka Tolkienin maailma.

Sen verran pitää vielä besserwisseröidä (anteeksi!), että Saarnaajan kirja on VT:n puolella ja kirjoitettu satoja vuosia - mahdollisesti jopa lähemmäs tuhat vuotta - ennen ajanlaskun alkua. Uudessa Testamentissa on vain neljä evankeliumia, Apostolien teot, 21 eri tyyppien kirjoittamaa kirjettä sekä sokerina pohjalla apokalyptinen Johanneksen ilmestys.

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Kiitos korjauksesta, olen kuunnellut sitä podia ja ymmärsin, että ensin aina luetaan Vanhaa ja sitten Uutta testamenttia, mutta ei se niin ollutkaan. Tuon sekavan ja vaikealukuisen otin jostain netin syövereistä. En katso viitteitä velvollisuudekseni, kun tämä on vaan tämmöistä ajatusten heittelemistä eikä akateemista kirjoittamista. En halua hukata tähän paljon aikaa vaan pitää hupina. Kukaan ei edes maksa minulle mitään. Mielellään otan virheiden korjaukset vastaan!