Kahdeskymmenesneljäs luukku:
Tämän viimeisen luukun pitäisi sisältää jotain merkittävää, mutta tuotan pettymyksen. Voitte lopettaa lukemisen tähän.
Nuoriso kävi. Tein radikaalin päätöksen: Aion ostaa television. Olen vuosia katsonut televisiota padilta, eikä se ole paras aparaatti siihen tarkoitukseen.
Saa nähdä pystynkö pitämään television katselun kohtuudessa. Näyttääkö televisio rumalta? Minkä kokoisen näköradion hankin? Ennen ne olivat tanakoita, mutta muuten vaatimattomia, nyt ne levittäytyvät peittämään koko seinän. Olohuone täyttyy televisiosta. Pitää luopua huonekaluista, kaataa seiniä, ostaa uusi asunto. Poikani lupasi viedä minut lauantaina televisiokauppaan. Voin vielä peruakin.
Taloyhtiön roskikset ovat jo tänään täynnä. En kestä sitä, että varikset levittävät roskat pitkin pihaa. Onhan se muutenkin ikävää, että roskaa tulee niin paljon. Jospa säilön roskat kotiini odottamaan perjantaita. Tai vien roskat pimeän turvin lähitalojen roskiksiin. Jos näette Tampereella naisen hiipimässä talojen pihoissa muovikasseja roikottaen, niin minä se olen.
Hyvää joulua! Merry Christmas! Feliz Navidad! God jul! Höid jõule!
Kuva: Heidi Mäkinen, Kukkakaupan ovi.
1 kommentti:
Kiitos. Olipa kiva joulukalenteri.
Lähetä kommentti