Kahdestoista luukku:
Joku varmaan luuli, että olen jäänyt auton alle, kun joulukalenteria ei saatu auki heti aamusta. Ei sentään, tässä se tulee taas. Halusitte tai ette.
Tänään pidettiin kauden viimeinen kahvakuulajumppa. Vetäjä kysyi haluammeko taustalle joululauluja vai tavallista jumputusta (mitä se nyt sitten onkaan). Äänestimme: Neljä kannatti joululauluja, neljä ei. Ohjaaja soitti puolet ajasta joululauluja ja puolet muuta.
Jossain vaiheessa kisailtiin siitä, kuka välttyy 1.-24.12 välisenä aikana kuulemasta Whamin kappaletta Last Christmas. Eräs runoilija väitti, että kisan tausta olisi homofobinen. Kappaleen luoja George Michael kuoli joulupäivänä 2016.
Tiesittekö mitä tarkoittaan agalmatofilia? Sana esiintyy Maiski Myllymäen romaanissa Valvoja ja se tarkoittaa seksuaalisen mielenkiinnon kohdistumista patsaisiin ja nukkeihin. Minä en tiennyt. Lukeminen kannattaa. Valvoja kertoo museovalvojan yhdestä päivästä, olen edennyt tekstissä puoleen päivään. Romaania voi kyllä suositella.
Viimeisimmässä runoraadissa keskusteltiin mm. lintujen ulosteista. Keskustelu käynnistyi Arto Mellerin runosta CREDO.
CREDO
Armon värähtämätön valo./ Ikkunaan rikkiräiskähtäneen linnunpaskan lävitse.
Onko linnunpaskan läpi kulkeva valo värähtämätön? Voiko linnunuloste olla muuta kuin rikkiräiskähtänyt (kana-asiantuntija vakuutti, että voi). Minä luulin pitkään, että kanat ulostavat niitä säännöllisen muotoisa prikettejä, joita Kekkilä myy lannoitteeksi.
Kuva: Heidi Mäkinen, Runoraati
2 kommenttia:
Ne säännöllisenmuotoiset priketit ovat tietenkin rotankakkaa.
Metsäkanalintujen ulosteet ovatkin pötköjä! Esim. metsolla hienoisesti kaarevia. Netistä löytyy kyllä runsaasti kuvia tästäkin aiheesta.
Rotankakka on loppujen lopuksi hyvin pientä. Ja papanat ovat toisesta päästään suipohkoja.
Lähetä kommentti