Riekaleita

Olen viime viikkoina keräillyt vähäisiä kirjailijuuden rippeitäni kotini nurkista. Hylsy räjäytti koko homman ikäviksi riekaleiksi, joita on vaikea saada irti matoista ja huonekaluista.

Tämän  aamuisessa Hesarissa julkaistussa esseessä kirjailija Juhani Karila kertoo suositun esikoisromaaninsa, Pienen hauen pyydystys, synnystä kiinnostavan jutun. Kun kirjailijan vaimo lukee käsikirjoitusta, hän on sitä mieltä, ettei se toimi ja ehdottaa päähenkilön sukupuolen vaihtamista miehestä naiseksi. Karila vastustelee ajatusta, sillä arvelee, ettei sukupuolensa vuoksi pysty kirjoittamaan naisen sielunelämästä. Silloin vaimo antaa loistavan neuvon: vaihda päähenkilölle naisen nimi ja siinä se on (ihan niin helppoa se ei tietysti ole, mutta periaate on selvä).

Romaani olisi jäänyt unholaan, ellei nimenomaan nainen olisi pyydystänyt sitä haukea ja taistellut luonnonvoimia vastaan. 

Olen yrittänyt tehdä hylsykässärilleni jotain vastaavaa. En todellakaan vaihda päähenkilön sukupuolta, mutta yritän ensimmäistä kertaa kirjoittaa miehenkin näkökulmasta. Vaihdan aikamuotoa, lisään näkökulmia, jätän yhden henkilön pois ja annan hänen tehtävänsä toiselle vaikka nämä tyypit ovat eri sukupuolta. 

Eräs kaverini luki kässärini ja sanoi, että tulee vaikutelma, etten pidä tekstin päähenkilöstä, joten nyt yritän rakastaa häntä. Samalla kässärin tunnelma on muuttunut. Lähetän sen sitten joskus jokaiseen edes etäisesti mahdolliseen kustantamoon ja saan miljoona, miljoona, miljoona hylsyä.

Nuku huonosti

Helppohan se on neuvoa, miten nukkua hyvin, mutta minäpä kerron, miten yöunet saa karkotettua.

Istu iltaa kolmen ihmisen kanssa, joita et ihan viikottain näe. 

Juttele Patti Smithistä ja Robert Mapplethorpesta ja Patti Smithin elämäkerrasta Ihan kakaroita. Puhu kirjoista, taiteesta ja siitä miksi joku on niin hullu, että haluaa taiteilijaksi vaikka se useimmiten tarkoittaa köyhyyteen tyytymistä. Tänä aamuna ajattelen, että kyllähän sellaisen ihmisen pitää olla parantumaton optimisti tai sitten vaan ei voi edes ajatella muita vaihtoehtoja. Patti Smith ei voinut.

Juo lasillinen viiniä ja juo mukillinen kahvia. 

Pyyhkäise iltasella puhelimesi näyttöä ahkerasti. Seuraa onko äänikirjasi nousussa, laskussa vai kulkeeko tasamaata.

Kuuntele Juhani Karilan romaania Pienen hauen metsästys. Jatka kuuntelemista aamuyöstä, kun kyllästyt pyörimään lakanoissasi. 

Näillä neuvoilla pääsee jo melko pitkälle. Lopulliseksi niitiksi tarvitaan huutava kissa, joka herää puoli kuudelta. 

En tiedä mihin unet lopulta karkasivat. Pakenivatko ulko-ovesta samalla kun lukupiiriläiset poistuivat vai luikahtivatko viemäriputkistoon?  Palaavatko enää tähän asumukseen vai siirtyivätkö naapuriin, sekin on toistaiseksi arvoitus.