Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suomen hallitus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suomen hallitus. Näytä kaikki tekstit

lauantai 21. syyskuuta 2024

Stressiryijy


Kulttuuriykkösessä haastateltiin sarjakuvataiteilija, pilapiirtäjä Ville Rantaa, joka on todella tuottelias tyyppi.  Kun aikaa oli vähän,  hän piirsi päivittäin yhden piirroksen, jota varten hän ei ehtinyt tehdä luonnoksia.  Tapa muokkasi taiteilijalle ominaista piirrosjälkeä.

Kipuilen kirjoittamiseni ja blogini kanssa. Ehkä ratkaisu on sutaista jotain kehnoa joka ikinen päivä. En siis tarkoita, että Ville Ranta tekisi huonoa. Mies tiesi jo päiväkoti-ikäisenä, että hänestä tulee taiteilija. Ihmettelen näitä imeväisiässä uransa valinneita. Minulla ei ollut ylioppilaaksi tultuakaan aavistustakaan, mihin ryhtyä.  En vieläkään tiedä mitä loppuelämälläni tekisin.

Ystäväni A (miespuolinen) ompelee ryijyjä. Hän ei ole tietääkseni aiemmin harrastanut käsitöitä. A aloitti Gallen-Kallelan kookkaalla Liekki-ryijyllä ja minä ajattelin, ettei tuosta tule mitään. Kalliit tarvikkeet menevät hukkaan, mutta niin vain ryijy valmistui ja pari muutakin sen jälkeen. Minäkin innoistuin, mutta otin vaatimattomaan tyyliini pienemmän haasteen. Ryijyä on tosi rentouttava tehdä. Käsityö on vallannut sohvapöytäni. 

Kun Suomen hallituksen toimet ärsyttävät, ompelen ryijyä.  Kun mietin yksityislääkärien vastaanotolle suunnattuja Kela-korvauksia, saan ommeltua yhden rivin. Kun ajattelen paperittomien henkilöiden terveydenhuollon rajaamista, ryijy edistyy rivin verran. Kun turkistarhauksen tukeminen v-tuttaa, pohjakangas peittyy villalankatupsuilla.  Käsityöni edistyy hyvin. Suomelle saattaa käydä huonommin.

keskiviikko 27. maaliskuuta 2024

Paluu rikospaikalle

Luin Hesarin vanhasta numerosta, ettei kirjailija Chimamanda Ngosi Adichie suosittele aloittelevalle kirjailijalle blogin pitämistä, sillä se vie aikaa romaanin kirjoittamisesta. Olen ehdottomasti samaa mieltä, mutta silti palaan toistuvasti rikospaikalle. 

Kävin Partioaitassa ja ostin rinkan, joka maksoi enemmän kuin tarjouksessa ollut Interrail-lippuni. Rinkka on väriltään violetti ja siinä on runsaasti erilaisia hihnoja. Epäilen, että muutama niistä on ommeltu siihen ihan vain käyttäjää hämmentämään, luotettu siihen, ettei asiakas kehtaa kysyä mikä roikale tämä on. Varasloukku? Haarukkahankain? Yövoidesilta? 

Irrotin rinkan yläosaan hihnoilla kiinnitetyn erillisen pussukan, enkä meinannut saada sitä takaisin kiinni emorinkkaan. Lantiovyössä on kovikkeet, joita voi siirrellä, joten tein sitäkin. Availin ja suljin vetoketjuja, joita löytyy eri puolilta rinkkaa.  Miten osaan päättää, mistä vetoketjulla suljetusta aukosta rinkkaan tunkeudun.

Tarvitsisin parin viikon rinkkakurssin.  

Hallituksemme on viisaudessaan poistanut vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotuen, joka oli valtaisat 860 000 euroa ja se kohdistettiin Suomen kirjastoille. Vertailun vuoksi, hallitus on tukenut turkistarhauselinkeinoa lintuinfluenssan vuoksi arviolta 51 miljoonalla. 

Tuella kirjastoihin on hankittu mm. tietokirjoja, käännösromaaneja, runoja, esseitä, lastenkirjoja, selkokirjoja ja suomalaista kaunokirjallisuuttakin. Tämä tuki on samalla auttanut pienkustantamoita, kääntäjiä ja kirjailijoita eli parantanut näiden henkilöiden työllisyyttä. Hallitus haluaa mielummin tukea suuria yrityksiä ja turkistarhausta. Strategiahan sekin on. 

Hallitus esittää kirjan arvonlisäveron nostamista kymmenestä neljääntoista prosenttiin, jonka jälkeen valtio saa kirjasta enemmän kuin sen kirjoittanut kirjailija. Suuressa osassa Euroopan maita kirjoista ei makseta arvonlisäveroa lainkaan. Suomalaisen kirjan ALV on noston jälkeen Euroopan toiseksi korkein.

Päätän raporttini tähän ja siirryn muihin puuhiin.  Anneli Kanto kirjoittaa asiasta omassa blogissaan tarkemmin, asiallisemmin ja asiantuntevammin (linkki blogiin).

P.S. Kaksi kurkun siementä on itänyt! Kohta kerään omaa kurkkusatoa.