Näytetään tekstit, joissa on tunniste ikkunakurkut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ikkunakurkut. Näytä kaikki tekstit

maanantai 10. kesäkuuta 2024

Ihana kauppareissu


Könkkäsin kipeällä koivellani Tokmannille ostamaan isompaa ruukkua ikkunakurkulleni, sillä se ei tuota kurkkuja ahkerasta lannoituksesta, kannustuksesta ja kastelusta huolimatta. Muiden ikkunaviljemät rehottavat ja kantavat jo hedelmää. 

Kassalla vanhempi naisihminen sanoi "On aina niin ihana tulle tänne Tokmannille, kun olen niin yksin".  Kassanainen ei reagoinut kehuun mitenkään (siinä kassan lähellä ovat kyllä ne hymynaamat, joita saa painella ja kertoa ostoskokemuksestaan). Yritin hymyillä paikan ihanuutta kehuneelle asiakkaalle. Ehkä alan jo piankin pitää Tokmanni-reissua virkistävänä sosiaalisena tapahtumana. 

Oli melko hankalaa vaihtaa naruun takertunut kasvi uuteen ruukkuun. Toisen kasvin varteen tuli vauriota, jota paikkailin haavateipillä. Multaa levisi pöydälle ja lattialle. 

Olen tyytyväinen vaalitulokseen, varsinkin Persujen huonoon menestykseen. Minäkin äänestin Li Anderssonia, kuten joka seitsemäs äänestäjä. Ymmärsin, että Sirpa Pietikäinenkin pääsee EU-parlamenttiin, kun kokoomuslaisesta tulee komisario vai mikä komissaari se onkaan. Ja Vihreätkin saivat kuitenkin kaksi paikkaa. 

tiistai 4. kesäkuuta 2024

Siunattu naula


Olen kasvattanut keittiön ikkunaan verhoja. Verhot eivät ole vielä kovin peittävät, mutta ihailen niitä aamuisin, iltaisin ja välillä päivälläkin, aina kun joutavaa aikaa on. Usein on.  

Verhot koostuvat kahdesta kasvattamastani kurkun taimesta ja narusta, jota pitkin olen ohjannut taimet kipuamaan. Olen virittänyt narun kulkemaan ruukun alta ikkunan yläpuolella törröttävään naulaan, joka sattui olemaan sillä kohdalla. Siunattu naula. 

Olin tosi tyytyväinen eläviin verhoihini, kunnes näin kuvan erään tyypin verhoista, jotka olivat tuottaneet hedelmää tai oikeammin kurkkuja. Sellainen some on. Ensin olet tyytyväinen kurkkuihisi ja sitten näet toisella paremmat kurkut kuin itselläsi. Tulee paha mieli. Millä lannoitteilla tuo toinen operoi?

Näin Wim Wendersin elokuvan Perfect days, joka kertoo Tokiossa asuvasta kuusikymppisestä miehestä, joka siivoaa työkseen yleisiä vessoja. Elokuvan jälkeen teki mieli siivota oma vessa yhtä antautuneesti. 

Elokuvassa ei tapahdu paljonkaan, päivittäiset rutiinit toistuvat ja alkaa odottaa jotain käännettä ja lopulta epäillä, ettei sellaista tule. Mies elelee yksikseen, eikä puhu juuri kenellekään. Hän kuuntelee musiikkia kaseteilta, käy toistuvasti samassa ravintolassa, kylpylässä, juo joka aamu saman kahvijuoman, ostaa kirjoja, ottaa valokuvia samoista puista, vie filmin valokuvaamoon kehitettäväksi  ja kasvattaa ruukuissa pieniä puun tamia (viittaan kurkun taimiini).  Ei vertaile somessa taimiaan toisten taimiin ja on varmaan siksi onnellinen.

En kerro enempää, eikä paljon enempää kerrottavaa ole. Haluaisin juoda sangriaa puistossa.

Just a perfect day
drink sangria in a parkand then laterwhen it gets dark we go homeJust a perfect dayfeed animals in the zooand then later a movie, tooand then home
 
(Perfect day, Lou Reed, ensimmäinen säkeistö)