Elokuvafestivaaleilla ei rouskuteta pop cornia eikä ryystetä limsaa. Jokaisen elokuvan jälkeen taputetaan coolisti. Elokuvien välillä valot syttyvät niin lyhyeksi aikaa, etteivät silmät ehdi tottua valoon ja arvosteluruksit menevät minne sattuu (katsojille jaetaan paperi ruksausta varten). Viittä pistettä en antanut kenellekään.
Molemmat näkemäni kokonaisuudet (7 ja 8) kuuluivat festivaalien kansainväliseen kilpailuun. Ensimmäisessä oli näytillä ohjaaja, joka oli saapunut näille perukoille Israelista. Hän kertoi jo osallistuneensa juhlaan, josta nuori mies käytti nimitystä "famous sauna party". Visioin mielessäni pippalot, jossa humalaiset alastomat, kosteaihoiset kulttuuri-ihmiset hämmästyttävät estottomalla käytöksellään kansainvälisiä vieraita. Minua miellytti ja huvitti eniten filmi nimeltään Subconsious Password. Kerrankin oli mahdollista ryömiä toisen pään sisälle.
Nautin välillä vahvistavaa muonaa ja lasillisen punaviiniä. Seuraavassa näytöksessä nukahdin hyvin lyhyesti pari kertaa, mutta tein sen niin tyylikkäästi, ettei kukaan varmaankaan sitä huomannut. Animaatiosuosikkini oli Rabbitland, kertomus pinkkien jänisten valtakunnasta, jossa demokratia oli viety sellaisiin sfääreihin, että kansanäänestys järjestettiin joka päivä. Jäniksillä oli reikä sillä kohdalla, jossa aivot yleensä sijaitsevat. Siksi ne olivatkin onnellisia. Suomalainen lyhytelokuva Hätäkutsu hätkäytti. Filmissä oli käytetty aitoja hätäpuheluita.
Kaiken kaikkiaan animointi vie helposti elokuvan alitajunnan ja unen suuntaan. Nyt siirryn unen suuntaan minäkin. Saa nähdä mitä alitajuntani ilokseni tai kauhukseni tuottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti