Työpaikan vapaa-ajanjaostosta saa ostaa alennuslippuja joihinkin teatterinäytöksiin ja konsertteihin. Ostin sattumanvaraisesti lipun Tamperetalolla esiintyneen Bobby Rushin keikalle. Artistin voi googlata sanoilla "bluesman Bobby Rush".
Bluesissa mustat miehet kertovat muutamalla soinnulla epäonnistuneista rakkaussuhteistaan. Blues on kulttuurin viimeinen miehinen linnake vaikka esittäväthän naisetkin bluesia.
Rush on 86-vuotias isohampainen Luisianassa syntynyt mies, joka on saanut Grammy-palkinnon 83-vuotiaana (sen hän kertoi useampaan otteeseen, kertoisin minäkin). Laulu-ja soittotaito oli miehellä tallella, tosin välillä bändi ei oikein tiennyt mitä siellä taustalla tekisi.
Bluesmiehen kanssa lavalle horjui korkeissa koroissaan kurvikas nainen heiluttelemaan käsiään. Odotin koko konsertin ajan, milloin hän alkaa laulaa, mutta sitä hän ei tehnyt. Nainen esiintyi kolmessa eri asukokonaisuudessa. Rush kehotti miehiä katsomaan naisen kaaria, näytti vielä ilmaa naisen ympärillä hivellen mistä kaikesta piti ja nainen vain keikutti itseään. Sen jälkeen Bobby vinkkasi meitä naisia katsomaan itseään samanlaisella katseella ja kosketti lyhyesti haarojaan. Ehkä eleessä oli ironiaa, ainakin toivon niin.
Ennen väliaikaa ja konsertin loppumista nainen kävi sanomassa tähdelle, että nyt on aika lopettaa, joten hänen tehtäväkuvansa oli laajempi kuin pelkkä sulojen esittely.
Tampere -talo on vähän liian steriili estradi tämäntyyppiseen tilaisuuteen.
3 kommenttia:
Nettihesarissa on arvostelu Hgin konsertista. Arto Pajukallio taisi tykätä erityisesti tanssahtelijasta.
Epäilemättä.
Jos joku nuori mies olisi esineellistänyt naista Rushin tapaan, niin se olisi vaikuttanut kornilta. Annoin anteeksi iäkkäälle miehelle tai oikeastaan se hieman huvitti.
Lähetä kommentti