Käyn edelleen kansalaisopiston jumpassa, jossa olisi tarkoitus kehittää
vartalon syviä lihaksia.
Viimeksi makasimme rähmällämme jumppamatoilla ja puristimme
pakaralihaksiamme yhteen. Joskus aikoinaan moinen olisi naurattanut,
mutta nyt kaikki vaikuttivat olevan tosissaan. Huomasin, etten voinut
mitään sille, että samalla kun aktivoin pakarani, puristin silmäluomeni
tiukasti kiinni. Yritin tehdä saman liikkeen silmäluomet rentoina, mutta
siitä puuttui tarvittava puhti. Olenko luonnonoikku?
Pakaraliikkeestä huolimatta jumpan mieskiintiöläiset ovat ihmeen sitkeästi pysyneet mukana, usein he jäävät pois parin ensimmäisen jumppakerran jälkeen.
Olin tänään yhdessä hammastoimenpiteessä. Huuleni pingoitettiin kummallisella valkoisella levittimellä auki. Näystä tuli mieleen kauhuelokuva. Puudutus oli niin tehokas, että samalla olisi voinut tehdä jonkun pienen nenäoperaation.
Ajoin bussilla kaverin vastaanotolle Nokialle ja jätin rakkaan piponi bussiin. Lähtiessäni sain hammaslääkäriltä kahvilipun paikalliseen kahvilaan vaikka puolet naamastani oli tunnoton.
2 kommenttia:
Voi sua raukkaa millaisia kokemuksia.
Minun pojalla on nenäoperaatio muutaman päivän päästä, kunhan turvotus vähän laskee. Hän kaatui aamulla otsa ja nenä edellä maahan, kädetkään eivät olleet ehtineet mukaan, seurauksena aivotärähdys ja nenän murtuma. Nenä on nyt sivussa kuin murjotuilla nyrkkeilijöillä ja luulen, että naama muuttuu vielä kirjavammaksi, toisessa silmässä oli jo kuvio kuin pandalla. Sanoo menevänsä töihin ja tärkeään kokoukseen jo ylihuomenna, epäilen.
Elämä on vaarallista.
Lähetä kommentti