Tämä meitä molempia tyydyttänyt järjestely loppui vasta kun Minna-Liisan äiti sai jotenkin tietää asiasta.
Olen monesti miettinyt mitä Minna-Liisasta myöhemmin tuli.
Sain isältäni palautetta kirjasta, muut sukulaiset ovat lähettäneet romaanista pelkän WhatsApp-viestin, mutta muuten vaienneet asiasta. Ehkä ei ole ollut mitään sanottavaa.
Isällä oli vielä parikymmentä sivua lukematta. Hänen mielestään kirja oli nopealukuinen ja vähän dekkarimainen, koukuttava. Isä oli löytänyt tekstistä hyviä sanontoja ja harmitteli, ettei ollut kirjoittanut niitä muistiin.
Tulkitsin, että hän oli mahdollisesti pitänyt opuksesta, ainakaan hän ei tällä kertaa suosittanut siirtymistä historiallisten romaanien kirjoittamiseen.
10 kommenttia:
Kyllä Minna-Liisa ihan pieneltä bisnesnaisen nupulta vaikuttaa ;)
Jäin miettimään mitä Minna-Liisa teki sillä aikaa kun Sinä tiskasit?
Mietin samaa ja muistelin, että hän jutteli samalla kanssani.
Juu ja epäilemättä hän on varmaan menestynyt bisnesnainen.
Minä taas oli lapatossu, joka ei edes neuvotellut palkkioista.
Miten tämä kirja on mennyt minulta ohi? Jos on uusi, Karisto varmaan lähettää arvostelukappaleen. En ehdi nyt etsiä heidän katalogiaan: Kevät kirjsato on runsas. Kuiskaa sinä heille, että minä sen veisin blogiini...
Mileenkiintoinen kirjasi nimi ja sille on kirjainlyhennekin. Tuo minulta vielä puuttaa hoitotahdostani: En ole saanut toimeksi!
♥♥
PS. Tilasin kirjan itse!
Aiemmin kirjaa on minusta lähetetty useille kirjabloggareille, mutta nyt minulle sanottiin, että sitä voi kysyä sieltä Karistolta. Ymmärsin, että saat kirjan. Hyvä!
Sain kirjasi vippinä Tesomalta ennen kuin kirjastot menivät kiinni. Ihmettelin vähän, kun se oli D(ekkari)-tarroitettu! Mutta onhan siinä elementtejä, tosiaan.
Kirja oli luokiteltu Tampereella väärin, lupasivat korjata asian.
Lähetä kommentti