Hesarissa oli pari päivää sitten perhesosiologian emeritaprofessori Riitta Jallinojan haastattelu. Yhdessä valokuvassa Jallinoja lukee papereitaan ja hänen edessään pöydällä, kankaisella tabletilla, makaa Kertun näköinen kissa Totti. Haastattelussa mainitaan, että Totti syö usein samaa ruokaa kuin perheensä ja sille katetaan päivällispöytään oma lautanen.
Totti on 16-vuotias, Kerttu täytti lokakuussa 12 vuotta. Kerttu makaa kyllä aamukahvipöydässä, mutta ei ole tullut mieleen kattaa sille kahvikuppia. Kantaakohan Kerttu minulle kaunaa, kun se ei ole saanut maitokahvia juodakseen. Tai ehkä se haluaisi mieluummin kauramaitoa kahviinsa.
Kerttu nuolee mielellään vieraiden käsiä ja hiuksia. Se on mieltynyt myös voidepakkauksiin ja yrittää aina livahtaa kylpyhuoneen ovesta sisälle. Hiljattain, kun tulin kotiin, kuulin kylppäristä surkeaa naukumista. Kerttu oli jäänyt pimeään kylpyhuoneeseen suljetun oven taakse. Onneksi sieltä löytyi mieleistä nuoltavaa.
Välillä kadehdin Kerttua, sillä sen ei tarvitse tehdä muuta kuin maata pöydällä, mennä vieraita vastaan ja nuolla heidän hiuksiaan. Ei Kertulta edes odoteta muuta, eikä sillä taida olla suuria vaatimuksia itsensä suhteen. Harva vieras osaa toisaalta arvostaa hiusten nuolemista.
Tänään on tarkoitus kaverin kanssa vuokrata sähköfatbike. Huomenna makaan Taysin osastolla naama ruvella ja raajat murtuneina.
3 kommenttia:
Hyviä pyöräilyjä! Aiotteko mennä ihan jonnekin metsäpoluille tuolla läskipyörällä?
Minun tekisi mieli hankkia sähköpyörä, voisin ehkä tehdä vähän pitempiä pyöräilyjä sähkön avustamana. Nykyinen sähkötön Nopsani on ihana pyörä ohuiden renkaidensa vuoksi. Se on kevyt ja vie mäissä pitkälle, mutta se on ehdottomasti kesä- ja asfalttipyörä.
Kaupin metsään aiotaan mennä. Tuskin ihan poluille vaan vähän leveämmille väylille joita on tullut käveltyä.
Sai maitokahvia juodakseen....!! minäkin luin kyseisen artikkelin ja koin suurta helpotusta kun minunkin kissavainaani (oranssi maatiaiskissa Mörri) lojui usein keittiönpöydällä ja silloin tunsin häpeää huonosti kasvatetusta kissasta, mutta tämähän pelasti minutkin omantunnonvaivoilta kun paremmissakin perheissä tälläistä tapahtuu. Ruokailu kylläkin tapahtui rahvaanomaisesti ihan lattialla olevalta lautaselta.
Lähetä kommentti