Sain liesituulettimen suodattimen irrotettua. Olen yrittänyt kiskoa sitä tuulettimesta vuoden verran. Pesin suodattimen astianpesukoneessa ja onnistuin rusauttamaan sen takaisin paikoilleen. Tästä tulee hyvä vuosi.
Minulla todettiin viime vuonna uniapnea. Nukun yöt maski naamallani, enkä pysty raapimaan kutisevaa nenääni. Kyljen kääntäminen on projekti. Sängyssäni ei pyöri kiihkeä rakastaja vaan muoviletku. En kuitenkaan enää nuku päiväunia! Rohkaisen väsyneitä naisia ottamaan tämänkin diagnoosin mahdollisuuden huomioon. Se ei ole vain ylipainoisten miesten ongelma.
Olen liikkunut paljon, kävellyt ja harrastanut ryhmäliikuntaa silloin kun hallitus ja Avi on sen suonut. Olen rakastunut vesijumppaan ja ostanut kitkakengät.
Lukemistani kirjoista mieleen ovat jääneet Sirpa Kähkösen Vihreä sali, Deborah Levyn Mitä en halua tietää ja Elämisen hinta sekä Tove Ditlevsenin Lapsuus. Elizabeth Stroutin teokset ovat ilahduttaneet kuin hyvä ruoka ja punaviini, jota nykyään juon kovin harvoin. Nyt jää varmasti monta erinomaista kirjaa mainitsematta, mutta nämä tulivat spontaanisti mieleen, ehkä siksi, että olen lukenut ne loppuvuodesta.
Olen käynyt teatterissa, konserteissa ja elokuvissa tavallista vähemmän, eikä sieltä nouse mieleeni suuria elämyksiä. Sen sijaan ihmisten kohtaaminen on ilahduttanut.
Hyvää vuotta 2022!
7 kommenttia:
Sinullahan on hyviä sekä huonoja uutisia menneestä ja kuluvasta, teksti yhtä ilahduttavaa ja nauruhermoja kutittavaa !! Toivotaan että letku vuoteessasi vaihtuisi siihen "kuumaan rakastajaan" sitä tässä itsellenikin toivon.
Minäkin luin tuon Vihreän salin ja tykkäsin, kerronta on paikoin pakahduttavan surumielistä, mutta ! sellaista elämä on !
Oli kiva lukea, ettet pidä uniapneaa vain kaltaisteni ylipainoisten miesten vaivana. Minun uniapnealaitteeni meni rikki klo 1.20 tämän vuoden ensimmäisenä päivänä, varmaan virtalähde sökönä, kun ei änähdäkään enää. Olen kuorsannut kaksi yötä kurkkuni karheaksi.
Minä en saanut kunnolla puhdistettua sitä liesituulettimen suodatinta, mutta sain kumminkin loisteputken rikottua ja löysin melkein kaikki sirpaleet. Tämä tapahtui jo syksyllä ja uusi loisteputki on asennettu.
Vihreä sali pitää lukea? Olen lukenut siitä monta hyvää mainintaa.
Hyvät elokuvat eivät pääse levitykseen, harmi. Kävin katsomassa Spencerin, se tuntui aika pitkäveteiseltä, koska kaikki siinä oli niin tuttua. Tänään menemme katsomaan kotimaisen 70 on vain numero. Siltä en edes odota paljon, mutta huumoria kaipaan, joten paremman puutteessa saa kelvata. Paikkoja ei ollut illalla varattu kuin muutama, joten ehkä siellä voi istua turvallisesti.
Uniapnea on ikävä juttu.
Yhdyn Toinin kiitokseen kivasta tyylistäsi summata vuosi lakonisesti (Petri Tammisen tyylisesti!). Yhdyn myös Toinin toivomukseen letkun vaihtumisesta kuumaan rakastajaan.
Tekniikat ovat selvästi hallussa. Spontaani muistelu vuodesta sopii minullekin paremmin kuin listaukset luetuista. Minulle kuuma rakastaja kuulostaa jo vähän pelottavalta, pidän ehkä sittenkin mieluummin säärenlämmittimiä ja näen vain unia tanssista hiekkarannalla, ruusu korvan takana ja shampanjaa lasissa. Hyvää Uutta Vuotta!
Vuosi kuulostaa alkaneen hyvin! Hyvä kuulla, että muoviletkustakin on jotain iloa sängyssä ;)
Hyvää jatkoa alkaneelle vuodelle edelleen!
Minä nukun yleensä vatsallani. Ei taitaisi letkun kanssa onnistua.
Kiitokset kaikille kommenteista, joihin en nyt käy erikseen vastaamassa, eikä niissä taideta mitään kysyäkään.
Lähetä kommentti