Näin unta, jossa matkustin bussilla. Yksi matkustajista oli vanha työkaverini vuosien takaa. En saanut millään hänen nimeään mieleeni. Mies oli syntyisin Vehmersalmelta ja hänen huhuttiin käyttävän kengissään piilokorkoja. En tiedä mistä moinen huhu oli saanut alkunsa tai miltä sellaiset korot näyttävät. Käytin runsaasti uniaikaa hänen nimensä pohtimiseen. Heti herättyäni muistin sen.
Tänään käynnistyi hoitajien lakko. Tuen heidän työtaisteluaan. Voitaisiinko samalla vähentää jatkuvaa kirjaamista. Kirjaaminen on usein vielä kaksinkertaista: Sekä hoitajat että lääkärit joutuvat kirjaamaan samoja asioita.
Jostain syystä mieleeni palasi tapahtuma vuosien takaa. Työskentelin apulaislääkärinä eräässä yliopistosairaalassa ja tein pari kuukautta hommia hematologisella osastolla. Hoitoajat olivat pitkiä ja potilaat tulivat matkojen päästä.
Nuoren naispotilaan koti oli lähes parin sadan kilometrin päässä sairaalasta. Hän sairasti pahanlaatuista sairautta ja vietti kuukausikaupalla aikaa sairaalassa. Itkeskeli ja ikävöi poikaystäväänsä, jolla ei ollut varaa matkalippuun. Hoitajat keräsivät tarvittavan summan ja poika pääsi paikalle. Se liikuttaa minua edelleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti