Olen käynyt tällä viikolla ravintolassa peräti kolme kertaa . Kuulin, että opiskelijoiden vappu kestää kaksi viikkoa. Minähän en jää paljonkaan jälkeen heistä.
L tuli Helsingistä asti katsomaan Anna Retulaisen näyttelyä, jonka jälkeen söimme lounaan Näsinneulassa. Valitimme vanhenemista, mutta keksimme myös hyviä ideoita. Kävimme Telakallakin. Minä ja toinen lapseni vietämme syntymäpäivää samana päivänä ja söimme sen kunniaksi ravintola Kummassa. Varasin pöydän etukäteen ja meidät oli ihan fyysisesti sijoitettu muiden asiakkaiden yläpuolelle. Eilen kävin M:n kanssa Kivessä elokuvien jälkeen.
Katsoimme Dan Kwanin ja Daniel Scheinertin elokuvan, jolla on pitkä nimi Everything Everywhere All at Once. Elokuva oli jaettu kolmeen osaan, joiden nimet olivat siis Everything Everywhere ja All at Once.
Olen jo aiemmin maininnut, että rakastan elokuvia, joissa juodaan kahvia ja keskustellaan. Tämä ei ole sellainen elokuva. Alussa kerrotaan kiinalaistaustaisesta perheestä, joka omistaa pesulan. Perheseen kuuluu isä, äiti, tytär ja (vallan mainio) äidinisä. Äidin ja tyttären välit ovat riitaisat. Tyttärellä on tyttöystävä, mutta sitä ei haluta kertoa vanhukselle.
Seuraavaksi perhe menee verotoimistoon, jossa odottaa palkittu verovirkailija kuittikasa edessään. Tässä vaiheessa reaalimaailma rikotaan, toiset maailmat ja karnevalistinen väkivalta astuu kuvaan. Elokuvassa huidotaan jättimäisillä dildoilla ja vyölaukulla ja vaikka millä. Yhdessä samanaikaisessa maailmassa ihmisillä on pitkät toimimattomat nakkisormet. Näemme kaksi puhuvaa kiveä ja paljon muuta. Välillä tulee mieleen psykedeelinen ilotulitus.
Loppu on sovinnollinen ja liikuttava. Jotenkin tykkäsin. Ajattelin suositella lapsilleni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti