Parillakin kirjoituskurssilla on suositeltu menemään taidetreffeille itsensä kanssa. Ohareita ei tarvitse pelätä.
On kiva käydä elokuvissa yksin, samaten jonkun toisen kanssa. Jälkimmäisessä on se hyvä puoli, että filmistä voi keskustella heti elokuvan jälkeen. Yksin ollessa aistii toiset katsojat, mutta jos elokuva on hyvä, kaikki ympäriltä haihtuu.
Inhoan sipsien rousketta, kännykän vilkuilua, karkkipussien kahinaa ja juomisesta aiheutuvia ääniä. Olen tämmöinen elokuvafundamentalisti. Mulkoilen jäätävästi niitä, jotka eivät tiedä miten elokuvateatterissa kuuluu käyttäytyä.
Näin viikonloppuna kaksi naisohjaajan elokuvaa. Eteläkorealaisen Celine Songin elokuvan Past Lives ja Tiina Lymin Myrskyluodon Maijan. Songin kerronta on hidasta, tyylikästä ja katsoja saattaa vain arvailla mitä elokuvan henkilöt tuntevat. Tiina Lymi maalaa voimakkaammilla väreillä ja elokuvassa tapahtuu paljon, myös raskaita asioita. Ruotsalainen Amanda Jansson on kerrassaan erinomainen Maija. Jannen ja Maijan suhde on kuvattu lämpimästi ja elokuvan seksi on iloista. Ehkä Oolannin sodan englantilaiset viipyvät elokuvassa pikkuisen liian pitkään.
Ystävä, joka istui vieressäni, nyyhki elokuvan puolivälistä eteenpäin. Minua itketti vasta kun vanha Myrskyluodon Maijan tunnari alkoi pauhata kaiuttimista. Tuntui häiritsevältä, että moisissa olosuhteissa elävillä ihmisillä oli liian siistit, silitetyt, puhtaat vaatteet. Lehmä tuotti maitoa jatkuvasti, vaikka ei ollut välillä edes tiineenä. Mutta mitäpä tämmöinen kaupunkilainen lehmistä tietää. Maitoa saa lähikaupasta. En edes käytä maitotuotteita.
Olen tyytyväinen, ettei Halla-Aho päässyt toiselle kierrokselle. Laitoin tänä aamuna kaksikymmentä euroa Haaviston kampanjaan. Olen suuri mesenaatti.
4 kommenttia:
Vaalit eivät tuottaneet pelättyä yllätystä, hyvä. - Nykyään kun voi eläkeläisenä katsoa elokuvia iltapäivänäytöksissä häiritsevät kanssakatsojat ovat vähissä. Joka tapauksessa elokuvalevittäjät itse - Finnkino edellä - ovat syyllisiä suurimpaan osaan häiriöistä, paitsi ei kännyköistä johtuviin. Älytöntä, että ovat ruvenneet syöttämään aina vain runsaampia herkkuannoksia ihmisille elokuvissa. Amerikan mallia on Suomessakin seurattu, vaikka Ranskan malli olisi paljon fiksumpi.
Tampereella elokuvateatteri Niagarassa ei näytetä mainoksia, eikä siellä syödä sipsejä, mutta teatteri onkin EU:n tukema. Finnkinon päivänäytökset arkisin ovat myös hyvä paikka elokuvista nauttimiseen, liputkin ovat edullisia, ainakin meille eläkeläisille. Istuin kerran elokuvateatterin suurimmassa salissa yksin, eikä sekään ollut kivaa. Olin melko varma, että joku murhaa minut.
Vihaan sitä kun ihmiset tulevat elokuviin syömistarkoituksessa, osalla on ollut niin järkyttävät eväät ettei paremmasta väliä ja nykyään ihmiset ovat muutenkin huonotapaisempia, kaikki roskat jätetään niille sijoilleen ja lattia on täynnä popcorneja eli ei hyvä juttu ollenkaan.
Myrskyluodon Maijaa on kehuttu joten taidan käydä katsomassa, tv:stähän tuli joku aika sitten se missä sekä Lymi että näyttelijät kertoivat elokuvan tekemisestä ja siinä näytettiin pätkiä elokuvasta ja se vaikutti kyllä hyvältä.
Myrskyluodon Maija -elokuvan katsomisen jälkeen, vink vink, voi myös lukea alkuperäisen kirjasarjan. Se se vasta hyvä on!
Lähetä kommentti