Näytetään tekstit, joissa on tunniste joulu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste joulu. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 27. joulukuuta 2023

Joulun jälkeiset

Nyt joudun synnyttämään joulun jälkeiset ja se vasta onkin kova urakka. Helpompi kuitenkin kuin vuosikertomus, yritysvastuuraportti ja toimintasuunnitelma vuodelle 2024.

Kaksikin julkisuuden henkilöä kertoi haastattelussaan, että jouluaaton pöytään oli jäänyt tyhjä tuoli Aira Samulinin menehdyttyä. Aira Samulin oli kerkeäväinen nainen. Ehkä kaikki tahot eivät edes raportoineet vieraan puuttumista.

Olen käynyt monena vuonna ystävien luona syömässä tapaninpäivänä. Toivon, että he ilmoittavat sitten kaikille, kun heidän tapaninpäiväpöytäänsä ilmaantuu se tyhjä paikka. Lautanen on soveliasta korvata nelikymppisen Heidin kuvalla. 

Kävin toisessa kyläpaikassa jouluaattona syömässä joulupuuroa. Kotimatkalla käväisin Hämeenkadun Prismassa, jossa haahuili muutama ulkomaalainen turisti. Käväisin kaupassa myös eilen aamulla. Näin, kun leipiä tungettiin jätesäkkiin. 

Jaksoin ensimmäistä kertaa käydä nuorisokuoro Sympaatin konsertissa Aleksanterin kirkossa. Konsertti alkoi klo 23, jolloin normaalisti nukun. Laulajilla oli käsissään pienet kynttilälyhdyt, joissa paloivat led-kynttilät. Lyhdyt kirposivat muutaman laulajan käsistä ja he keräsivät hermostuksissaan kieriviä kynttilöitä ja lyhtyjä kirkon lattialta. 

Oikein hyvä joulu, en syönyt jouluruokia. Lapsetkin kävivät.


 

lauantai 9. joulukuuta 2023

Joulukalenteri (9.luukku)

Havaitsen itsessäni pientä joulukalenteriuupumusta.  Onkohan joku joutunut lopettamaan joulukalenterihomman burn outin takia. Minulla se alkaa olla lähellä.

Tein vegaanista hernekeittoa. Sitä voi kauhoa tarvitsematta pelätä läskinpaloja. En halua muutenkaan syödä niin sympaattista eläintä kuin sika, enkä erityisemmin mitään eläintä. 

Joulun jälkeen tehdään perinteisesti hernekeittoa kinkun tähteistä, sillä rahat ovat loppu. Kukaan ei kuitenkaan halua syödä tuota soppaa. Ajatuskin on vastenmielinen. Keiton jämät pakastetaan ja heitetään myöhemmin pakastinta sulatettaessa biojätteisiin. 

Aikoinaan professori Veikko Tähkä piti meille yhden psykiatrian pienryhmäopetuksen, jossa hän hypnotisoi kurssikaverini. Tähkä mumisi unettavalla äänellä: Oikea kätesi on painava, vasen kätesi on painava, jalkasi ovat painavat jne. Opiskelukaverini osoittautui hyväksi koekaniiniksi ja vaipui hypnoosiin helposti. 

Tähkä sanoi, että olet seitsemänvuotias ja on joulu. Tämä tyyppi kertoi näkevänsä joulukuusen, kynttilöitä ja punaisen lelutraktorin. "Kun heräät, sinulle tulee suuri tarve saada ikkuna auki" tai jotain tähän tapaan. Sitten professori alkoi laskea: kymmenen, yhdeksän, kahdeksan jne. 

Opiskelija heräsi ja sanoi kyllä muistavansa kaiken ja sen ikkunajutunkin, mutta pyysi silti avaamaan ikkunan ja heti. 

Professori valitsi ajankohdaksi joulun, sillä se on usein mukavaa aikaa.  Seitsenvuotias elää todennäköisesti elämänsä seesteisintä hetkeä. 

Nyt teille kävi hyvä säkä, sillä tänään saatte joulukalenterista punaisen lelutraktorin.

perjantai 24. joulukuuta 2021

Hyvää koronajoulua!

Hesarissa kerrotaan Kunnaksen perheestä, joka viettää kolmen sukupolven joulua. Heidän piinansa kestää viisi vuorokautta. Onhan niitä kolmen sukupolven jouluversioitakin koettu, mutta vuorokauden mittaisina kevytversioina.

Omalta osaltani tämä jouluaatto on historiallinen. Menen syömään poikani ja hänen puolisonsa luo. Matkaa on onneksi vain parisataa metriä. Voin palata kotiin milloin tahansa. Kotona on joulukukkia, kynttilöitä, jouluvaloja ja siivottu keittiön vetolaatikko (säilytän siinä jauhoja ja muita kuivia elintarvikkeita). 

Lakanat vaihdoin jo eilen. En viitsinyt tehdä Mysi Lahtisen joulupetausta, johon kuulu kaikkien petivaatteiden tuuletus ja tuuletettujen lakanoiden silitys. 2019 menehtynyt Mysi Lahtinen on minulle joulun auktoriteetti. Hän aloitti jouluvalmistelut heti edellisestä joulusta selvittyään.

Moni ystävä on soittanut. Huomenna menen yhden ystävän luo ja ylihuomenna tapaan erään ystäväpariskunnan.  Kaikki kyläreissut suoritetaan tartuntatautilain 58 pykälän 1 momentin mukaisesti. 

Hyvää koronajoulua!

tiistai 19. marraskuuta 2019

Maallinen jouluoratorio

Kello on puoli yksitoista aamupäivällä ja Tampere läikkyy tummanharmaata välkettään. Uppoamme harmauteen, mutta emme kuitenkaan huku, luulisin. Pääni on vielä pinnan yläpuolella. Venetsiasssa tarvotaan tulvavedessä, me kahlaamme pimeydessä. Ikkunasta näkyy mies, jolla on kirkkaanpunainen anorakki, muut ovat pukeutuneet kuin hautajaisiin.

Tampereen polkupyöräilijät jakoivat polkupyöräilijöille valoja ja minäkin sain pyörääni punaisen takavalon. Pyydän anteeksi, jäsenmaksuni on jäänyt maksamatta.

Kansalaisopisto järjestää jouluisia askartelukursseja. Itse tehdyt joululahjat ovat kivoja, paitsi ne, joita olen itse vuosien mittaan väkertänyt. Kun ajattelen niitä, tekee mieli rallattaa häpeälauluani. No villasukat ovat onnistuneet hyvin.

Inhoan muutenkin joulua tai en minä oikeasti sitä vihaa vaan salaa tykkään siitä. Tulevatko lapset ja jos tulevat niin viettävätkö joulua kanssani ihan vapaaehtoisesti vai pakosta. Onko lähdettävä vanhempien luo köröttelemään vai saisiko viettää aikaa ihan rauhassa kotona. Tapaninpäivänä menen ystävien luo (kiva!).

Tuliko tästä nyt jouluvihamielinen ja masentava päivitys? On joulussa kivojakin puolia kuten Bachin jouluoratorio, glögi, kirjat, Claes Ohlsonilta ostettu joulukuusen muotoinen led-valokoriste, kylmäsavulohi ja suklaarasiat. Eräs työkaverini oli sitä mieltä, että Bachin kantaatit ovat eroottista musiikkia. Googlasin jouluoratorion ja se on koottu pääasiassa aiemmista maallisista kantaateista, jotka oli alunperin sävelletty Dresdenin kuninkaallisen perheen kunniaksi, joka ei kuulosta sekään kovin eroottiselta.