Rouvalin mielipunaviini

Kun tamperelaiselle kertoo käyneensä Tampere filharmonian konsertissa, tamperelainen kysyy oliko Rouvali? Oli. Näin tuon pörröpäisen kapellimestarin johtavan orkesteria ensimmäistä kertaa. Rouvali vetää tamperelaista yleisöä kuin Cheek.

Tampere filharmonia on mielestäni ärsyttävä nimi orkesterille, englannin kielestä mukaeltu. Tampereen kaupunginorkesteri olisi parempi.

Tampere talon aulasta sai ostaa lasillisen italialaista punaviiniä, jonka ensimmäinen kulaus kuulemma lämmittää. Myyjä kertoi, että viini on Rouvalin mielipunaviini. Olihan sitä pakko maistaa ja valmistaa itseään kemiallisesti Verdin Requiemiin. Entäpä jos harmaapäiselle joukolle myytäisiinkin jotain bilehuumetta, vaikkapa ekstaasi- nappeja. Millaiseksi tunnelma muodostuisi? Malttaisivatko kaikki odottaa teoksen loppumista, ennen kuin alkaisivat läpyttää käsiään ja huutaa bravoota.

Matka orkesteriin on kääntäen verrannollinen siihen miten hyvin ajatus pysyy musiikissa. Konsertti oli loppuunmyyty ja istuimme melko takana, joten ajatukseni harhailivat. Tunnen patarumapalin, joten seurasin välillä hänen toimiaan. Tässä teoksessa paukutetaan patarumpuja melko tiuhaan. Välillä T otti kapulat, joiden päissä oli pehmeät pampulat, välillä hän hakkasi rumpuja julmasti ilman pehmustuksia.

Jätän esityksen arvioinnin asiantuntijoille.  On se vaan niin ylentävää tuo taidemusiikin kuuntelu. Aloin jopa harkita kausikortin hankintaa.

Pyöräilin kotiin tyytyväisenä korkokengissäni. Hollantilaiset asiantuntijat kävivät tutustumassa Tampereeseen pyöräilykaupunkina. He havaitsivat saman kuin minä. Amsterdamissa polkupyörä on väline, jolla ajetaan töihin tai konserttiin. Kaiken ikäiset pyöräilevät ja kaiken kuntoiset. Pyöräilijät ovat pukeutuneet määränpään vaatimiin vetimiin. Suomessa pyöräily on urheilua, pukeudutaan pyöräilyasuihin ja huomioliiveihin. Päähän tökätään kypärä. Ajetaan niin lujaa, että ollaan vaarallisia kanssakulkijoille ja itselle. Haluaisin kaupunkipyöräilystä tasavertaisen turvallisen vaihtoehdon autoilulle.