Venetsialaisissa

Vietin viikonlopun Lypertön saaressa. Näin ilotulitukset ja revontulet. Voiko ihminen enää enempää pyytää? Lypertö on vanha venäläinen linnoitussaari, johon vangit ovat rakentaneet nupukivitiet. Saaresta on louhittu kiveä, mutta sitä ei tietenkään käytetty katujen päällystämiseen vaan kivet tuotiin muualta.

Santarmi on joskus tappanut vaimonsa Lypertön saaressa. Mies ei ole saanut rauhaa sielulleen vaan kummittelee siellä yhä. En tosin nähnyt.

Saaressa toimii matkailuyritys, joka hakee tarvittaessa asiakkaat Kustavin saaresta. Katanpäätä pyörittävä pariskunta on ystävieni ystäviä. Sukulaispoika kävi hakemassa meidät Busterilla, joka jostain syystä hyytyi matkalla (levää oli kertynyt johonkin, jonne sitä ei pitäisi kertyä). Heti pari kalastusvenettä tuli kysymään "Onko teillä hätä?"

Meidät haettiin lopulta toisella isommalla veneellä ja pääsimme turvallisesti perille. Nukuimme veneessä ja minua keinuttaa pikkuisen vieläkin. Saunoimme, uimme, kuuntelimme trubaduuria ja kävelimme viehättävää saarta ristiin rastiin. En ollut saunonut sekasaunassa sitten opiskeluajan.

Viime yöksi samaan laituriin Wilma-Liisamme kanssa kiinnittyi musta valtava virtaviivainen rumilus. Veneessä näytti asuvan viisi miestä, jotka viettivät iltaa katsomalla televisiota valtavalta televisoruudulta.

Näin venematkalla Alastalon kartanon!